Miten esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpano on sujunut, tätä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt. Julkaisussa Karvi kysyi opettajien, rehtoreiden ja esiopetuksen toimipisteiden johtajien näkemyksiä.
– Näyttää siltä, että esiopetusyksikön tai koulun sisäinen yhteistyö edistää merkittävästi opsin toteutumista käytännössä. Rehtoreiden ja johtajien pitää järjestää aikaa ja tilaa opettajien yhteissuunnittelulle, arviointiasiantuntija Salla Venäläinen Karvista kertoo.
Myös opsin tavoitteista pitäisi keskustella yhdessä. Koulun väellä tulisi olla yhteinen käsitys siitä, mitä halutaan saada aikaan ja miten.
– Jos näin ei tehdä, opsin kirjaukset voivat jäädä puolitiehen arjessa.
Yhteistyön esteitä opettajien mukaan ovat kiire ja se, että opetustyö on jo yksin kuormittavaa. Monen mielestä kehittämistyötä on liikaa. Edellistä muutosta ei ole ehtinyt ottaa haltuun, kun seuraavaa aletaan jo esitellä.
Lisäksi julkisuudessa on kritisoitu, että opsia olisi ylitulkittu kouluissa. Oppilailta olisi esimerkiksi vaadittu liikaa itseohjautuvuutta.
– Tämä ei noussut arvioinnissa yhtä painokkaasti esiin kuin julkisuudessa.
Käy kuuntelemassa Karvin paneelikeskustelu Educassa pe 24.1.2020 klo 17.45.
Pienissä ryhmissä päästään tavoitteisiin
Kimmo Metsberg, historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Viialan yhtenäiskoulu, Akaa
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisääntyminen on etenkin yläkoulun puolella hyvä juttu. Niissä opiskellaan enemmän elämää kuin oppiainetta varten. Välillä opsin hienot lauseet ovat aika kaukana konkretiasta. Esimerkiksi kaikilla oppilailla ei ole vielä yläluokillakaan valmiuksia toimia itsenäisesti ja omaehtoisesti. Olisi toki hyvä ohjata oppilaita entistä oma-aloitteisemmiksi. Ihanne vaatisi kuitenkin enemmän resursseja: lisää opettajia ja pienempiä ryhmäkokoja. Olen huomannut, että pienissä ryhmissä opsin tavoitteet toteutuvat paremmin.
Alaluokilla räätälöinti onnistuu
Johanna Säilä, käsityönopettaja, Puolalan koulu, Turku
Parhaiten opsin toteuttaminen onnistuu alaluokilla, koska lukujärjestys joustaa. Käsityössä opetuksen räätälöinti kullekin oppilaalle on onnistunut kuten ennenkin, mutta siitä on tullut työlästä tuntimäärien vähennyttyä. Meillä iso yhtenäiskoulu ja lukio tekevät tiiviistä yhteistyötä useassa eri osoitteessa. Sama opettaja voi opettaa alakoulusta lukioon. Nykyisen opsin mukaisen yhteisopetuksen järjestäminen muiden opettajien kanssa on hankalaa jo tilojen ja lukujärjestystekniikan vuoksi. Ylemmillä luokilla laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien tekemistä hankaloittaa jatko-opintojen paine. Sisältöjä on paljon, mutta aikaa ei.
Ops on toteuttajansa näköinen
Anne Ervast, lehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Rovaniemi
Opettajien keskinäisen yhteistyön lisäämisessä ja ammattitaidon vahvistamisessa on monelta osin onnistuttu.
Katson opetussuunnitelmaa opettajana ja opettajankouluttajana. Kun koulutan opettajia, he usein toivovat, että antaisin konkreettisia neuvoja. Esimerkiksi jonkin selvän mallin arvioinnista. Opsista ei kuitenkaan voi antaa mitään yksiselitteistä ohjetta. Jokainen opettaja muovaa opetuksensa ja miettii itse, miten toteuttaa opsia työssään. Alkuvaiheessa Opetushallitus ei ehkä riittävästi tukenut kouluja ja opettajia. Moni olisi halunnut tietää, toteutetaanko heillä opsia oikein.
Paikallinen yhteistyö laajentunut
Anna-Mari Summanen, rehtori, Saimaanharjun yhtenäiskoulu ja Kirkonkylän koulu, Taipalsaari
Taipalsaarella koulutyöhön on saatu mukaan paikallisia yhdistyksiä. Maaseutuseurojen ja koulujen yhteisessä projektissa on seurattu rukiin kylvöä ja puimista. Omasta viljasta jauhetusta jauhosta oppilaat ovat leiponeet sämpylöitä. Opsin suurin hankaluus on ehkä ajan puute. Uusi toimintakulttuuri ei synny sormia napsauttamalla. Samalla pitää vielä hoitaa arkinen koulutyö. Myös resurssit voivat olla esteenä. Esimerkiksi tieto- ja viestintälaitteita on kouluilla kovin epätasaisesti.
Klara mål för lärandet
Christoffer Wiik, klasslärare, Katarinaskolan, Karis
Det går bra att arbeta enligt nya läroplanen, trots att bedömningen vållar huvudbry. Jag skulle vilja ha tydligare kriterier för bedömning. Särskilt den formativa bedömningen skulle behöva klarare riktlinjer. Jag upplever att elever inte blir bedömda på likvärdiga grunder nu. Läroplanen har lett till att vi är tydligare i våra krav. Vi förklarar hurdant ett bra arbete ska vara och eleverna har koll på vad de ska lära sig. Läroplanen hjälper också att synliggöra lärandet. Eleverna märker att de faktiskt lär sig saker i skolan.