“Vuosittain järjestettävä ammattitaidon mestaruuskisa Taitaja on valtava ponnistus, johon osallistuu kilpailijoiden ja ammatillisten opettajien lisäksi yrityksiä ja julkisia organisaatioita kaikkialta Suomesta.
Minun työtäni Taitaja-päällikkönä on ohjata, neuvoa ja varmistaa, että Taitaja kehittyy brändinä ja kilpailuna. Arjessa se tarkoittaa yhteistyötä kaikkien Taitaja-järjestäjien kanssa tapahtuman suunnittelusta finaalikilpailuun.
Taitaja-tapahtumassa kiehtoo elämän, oppimisen ja ammattien valtava kirjo, joka nousee esiin tänäkin vuonna Turussa. Nuoret näyttävät osaamistaan veneenveistossa, maatalousteknologiassa, pelialalla, leipurin työssä, huoltovarmuudessa ja turvallisuustaidoissa, rakentamisessa, hitsaamisessa, hevosen kengittämisessä – kaikkia on mahdotonta tässä luetella.
Iloitsen myös, kun näen ammatillisten opettajien huikeat taidot. He suunnittelevat kilpailutehtävät yhdessä alan yritysten kanssa ja oppivat samalla itse uutta. Kaiken ytimessä on kuitenkin ammattiin opiskeleva nuori toiveineen ja tavoitteineen.
Taitaja-kilpailu tuli varsinaisen työni rinnalle vähitellen vuosituhannen alusta alkaen.
Ennen Taitaja-päällikön pestiä työskentelin kaikkiaan 26 vuotta Helsingissä Roihuvuoren ammattikoulussa – ensin ammatillisena opettajana vaatetuspuolella, sitten osastonjohtajana ja koulutuspäällikkönä.
Taitaja-kilpailu tuli varsinaisen työni rinnalle vähitellen vuosituhannen alusta alkaen. Osallistuin pukuompelun lajin järjestämiseen oppilaitoksessa, valmensin omia opiskelijoitani kansainvälisiin mittelöihin, istuin tuomaristossa, suunnittelin kisatehtäviä. Vuonna 2017 olin ensimmäistä kertaa kilpailujohtajana. Nykyisessä Taitaja-päällikön tehtävässä aloitin kaksi vuotta sitten.
Minulle tämä on näköalapaikka koko koulutuskenttään. Työni imusta ja riemusta huolimatta törmään myös ammatillisen koulutuksen haasteisiin, joista vähäisin ei ole se, että opettajalla ei isojen ryhmien vuoksi ole tarjota opiskelijalle riittävästi aikaa yksilönä, lapsuudesta aikuisuuteen siirtyvänä ammattiosaajana.
Tarvitsemme ammattikoulun arkeen opettajien lisäksi aikuisia, jotka tukevat nuoria yleisissä elämän taidoissa. Jos opettajan aika menee opiskelijoiden perään soittelemiseen ja puuttuvista suorituksista neuvottelemiseen, voi varsinainen opetus jäädä vähemmälle. Tukea tarvitsevat opiskelijat joutuvat pärjäämään ilman apua, hyvät turhautuvat.
Tällä en kuitenkaan tarkoita, että opiskelijat pitäisi mielestäni jakaa tasoryhmiin. Sellaisiin en usko. Olen ne itse nuorena kokenut, enkä näe niistä olleen mitään hyötyä.
Taitaja-kisaan toki hakeutuvat ne nuoret, joilla on palo omaan alaansa ja vahva ote tulevaisuuteen. Sinne me kisajärjestäjätkin katsomme, alkaen siitä, millaisin säännöin esimerkiksi tekoäly on mukana tehtävissä ja niiden ratkaisussa. Arvioimme kilpailuissa, miten fiksusti opiskelijat käyttävät hyväkseen tekoälyä. Tekoälyn tuotoksia ei kuitenkaan arvioida.
Nuoret tietävät, että kisaan osallistuminen on ponnahduslauta – joko kansainvälisiin mittelöihin tai hyviin työpaikkoihin. Yritykset lähettävät edustajiaan kisaan rekrytoimaan parhaat päältä, jolloin nuorille tarjoutuu tilaisuus valita itselleen sopivia polkuja.
Niin paljon kuin työstäni nautinkin, olen avoin tulevalle – sekä kokemukseni käyttämiselle että uuden oppimiselle.”
Mistä on kyse?
Ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut eli Taitaja-kisa järjestetään tänä vuonna 5. –8.5. Turussa. Paikalle saapuu yhteensä kymmeniä tuhansia ammatillisia opiskelijoita, opettajia sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden edustajia kaikkialta Suomesta.