Luottamus ei synny itsestään, se kasvaa halusta kuulla ja ymmärtää

Avoimuus ja aito halu kuunnella vahvistavat luottamusta niin työyhteisöissä kuin vaikkapa neuvotteluissa työnantajan kanssa.

Uskallanko luottaa työkavereihini, esihenkilööni ja työnantajaani? Luottavatko he minuun?

Luottamus eri organisaatioissa, työyhteisöissä ja tiimeissä syntyy lopulta samoista psykologisista aineksista kuin kahden ihmisen välillä. Pohjimmiltaan kysymys on ihmisten välisestä yhteydestä ja toistensa ymmärtämisestä. Näin uskoo apulaisprofessori Niina Nurmi Aalto-yliopistosta.

Luottamusmies puolestaan on sananmukaisesti henkilö, johon voi luottaa. Henkilöstö on valinnut hänet edustajakseen valvomaan, että sopimuksiin kirjattu toteutuu myös käytännössä.

Varapääluottamusmies Leena-Maija Leinonen kertoo kokemuksistaan:

– Kun jäsen ottaa minuun yhteyttä, hän aloittaa usein sanomalla, että sinä varmaan tiedät tämän asian. Kun sitten kysyn, oletko jutellut asiasta oman esihenkilösi kanssa tästä, hän vastaa, että halusin ensin kysyä sinulta.

 

Esiopetuksen opettajana ja Lankilan päiväkodin varajohtajana työskentelevä Leinonen on ollut luottistehtävissä jo parikymmentä vuotta. Nykyisin hän on sekä Vihdin varapääluottamusmies että kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTES-puolen luottamusmies.

Luottis toimii linkkinä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Hän osallistuu yhteisiin neuvotteluihin, joissa luottamuksen siltaa rakennetaan keskustellen ja kuunnellen.

– Toimiva dialogi on sitä, että halutaan ymmärtää myös vastapuolen näkemystä, vaikka ei oltaisikaan samaa mieltä, Leinonen sanoo

Luottamus kasvaa, kun molemmilla on hyväntahtoisuutta ja halua toimia yhdessä. Toisaalta luotto murenee helposti, jos sanat ja teot eivät täsmää.

– Puheet ovat puheita, mutta teot kertovat, millaisia me todellisuudessa olemme, Leinonen sanoo.

 

Niina Nurmen mukaan luottamus vahvistuu ajan kuluessa tutustumalla. Leinosella on sama kokemus. Luotto pelaa, kun tunnetaan henkilökohtaisesti.

– Luottamus ja arvostus kulkevat käsi kädessä. Kun jotain ihmistä arvostaa, voi myös luottaa siihen, että häneltä kannattaa kysyä asioita, Nurmi sanoo.

Lähtökohtaisesti Leinonen kertoo luottavansa ihmisiin, joiden kanssa hän työskentelee.

– Olisi hirveää ajatella, että luottamusta pitäisi rakentaa alusta, eikä voisi luottaa kehenkään.

Luottamusta lujittaa sekin, että tulee kuulluksi. Leinonen toivoo, että asioista juteltaisiin ajoissa. Työnantaja voisi kysyä luottikselta OAJ:n kantaa ja luottis puolestaan KT:n kantaa jo ennen kuin istutaan viralliseen neuvottelupöytään. Se pehmentäisi vastakkainasettelua.

– Jos oma kanta on jo ennakkoon lyöty lukkoon, neuvottelusta tulee näennäistä. Toiselle annetaan puheenvuoro, mutta sitä ei aidosti kuunnella.

Luottamuksen rakentaminen vaatii sitkeyttä.

Koko työyhteisön tasolla Nurmi puhuu mieluummin turvallisesta ilmapiiristä kuin luottamuksesta, koska työkaverit luottavat toisiinsa eri tavoin.

– On selvää, että joku tuntuu luotettavammalta kuin joku toinen sen perusteella, kuinka hyvin tunnemme toisemme tai kuinka läheinen suhde meillä on.

Luottamus edellyttää turvallista ilmapiiriä, jossa kaikki uskaltavat esittää hullujakin ideoita ja jakaa omaa osaamistaan. Keskinäinen luottamus vahvistuu sitä mukaan, mitä enemmän työyhteisön jäsenet antavat itsestään.

– Kun pistät koko persoonasi peliin, työkaverit tietävät, millainen olet ja mitä elämääsi kuuluu. Kaikkea ei tietysti tarvitse jakaa, Nurmi sanoo.

Kun tunnet saavasti yhteyden, luottamus on syntynyt. Työssä se tarkoittaa sitä, että oma rooli on kirkas.

– Voit luottaa siihen, että sinulle kerrotaan kaikki oleellinen informaatio, tiedät tehtäväsi eikä sinuun kohdistu piilo-odotuksia, Nurmi sanoo.

 

Mikä luottamusta sitten nakertaa? Nurmen mukaan juuri piilotetut odotukset, sulkeutunut ilmapiiri, jossa kilpaillaan keskenään ja varotaan kertomasta omia ideoita muille. Myös korona-ajan etätyöskentely altistaa erilaisille väärinymmärryksille ja virheellisille tulkinnoille.

Leena-Maija Leinonen on selvittänyt monia solmuja. Hän käy työnantajan kanssa jatkuvaa vuoropuhelua virka- ja työehtosopimusten tulkinnasta. Sopimusten pykälät antavat varman selkänojan ja lisäävät luottamusta siihen, että asioilla on perustelunsa.

– Keskustelun jälkeen työnantaja on saattanut todeta, että no enpäs huomannutkaan, että KVTES on muuttunut, korjaanpas tuon asian.

Luottis joutuu nostamaan esille sellaisiakin asioita, joissa työnantaja tai työntekijät ovat hyvinkin herkillä. Silloinkin Leinonen pyrkii pitämään yllä avointa keskustelua.

– Henkilöstön hyvinvointi on tärkeää meille kaikille, myös työnantajalle.

Kun johtaja vaihtuu, luottamussuhteen rakentaminen alkaa alusta. Samalla edessä on uusi mahdollisuus.

Luottamusmiesuransa alussa Leinonen suunnitteli hoitavansa kaikki palkkaukseen ja työoloihin liittyvät ongelmat kerralla kuntoon. Sittemmin hän oppi, että vauhti pitää sovittaa enemmänkin maratoniin kuin pikajuoksuun. Luottamuksen rakentaminen vaatii sitkeyttä.

– Kun johtajat kunnassa vaihtuvat, luottamussuhteen rakentaminen alkaa alusta. Samalla edessä on aina uusi mahdollisuus.

Ratkaisevaa on, kuinka paljon uusi johtaja haluaa ottaa yhteyttä ja on tavoitettavissa. Jos hänellä ei ole aikaa tai hän ei reagoi viesteihin, luottamus murenee.

Vihdissä luottamus työnantajan ja työntekijöiden välillä on Leinosen mukaan vahva. Siitä kertoo sekin, että Vihdin kunnan sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtoryhmässä on peräti kolme henkilöstön edustajaa.

Lue samasta aiheesta