Työtä tehdään työajalla
Opettajan työajan voi hahmotella neljään eri palikkaan.
Ensimmäisen palikan sisällä ovat 60 minuuttia kestävät oppitunnit. Oppitunneista maksettavaan palkkaan sisältyvät myös oppituntien valmistelu, niiden jälkityöt ja arviointi, joille ei ole määritelty ajallista kestoa.
Toisessa palikassa on yhteissuunnitteluaika. Kunnan peruskouluissa ys-aikaa on lukuvuodessa enintään 120 tuntia, lukioissa 101 tuntia ja aikuislukioissa enintään 89 tuntia. Yksityisen opetusalan peruskouluissa ja lukioissa ys-aikaa on koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 53–108 tuntia lukuvuodessa. Harjoittelukouluissa määrä vaihtelee 69–107 tunnin välillä.
Osa-aikaisen opettajan ja päätoimisen tuntiopettajan ys-ajan määrään vaikuttaa se, paljonko heillä on opetustunteja. Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole ys-aikaa.
Kolmanteen palikkaan kuuluvat suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät. Näihin käytetään aikaa 18 tuntia lukuvuodessa.
Neljännessä palikassa on erikseen korvattavat tehtävät. Näitä ovat esimerkiksi luokanvalvojan työ, kirjaston hoito, välineiden huoltaminen tai kerhotunnit.
Paikallisesti tärkeää ja tarpeellista työtä
Ys-aikaan kuuluvista tehtävistä ei voi tehdä kaikenkattavaa listaa. Aikaa käytetään sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun kehittämiseen, joka on paikallisesti tärkeää ja tarpeellista.
Karkeasti jaoteltuna tehtäviin lasketaan opetuksen yhteissuunnittelu, tiimityö, opettajien kokoukset, koulun kehittämis- ja suunnittelutyö sekä yhteistyö vanhempien kanssa.
Esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyö sisältää vanhempainiltojen suunnittelun ja toteutuksen, arviointikeskustelut ja vanhempainvartit. Toisaalta suurin osa Wilma-viestinnästä on oppituntien jälkitöitä, ei ys-aikaa.
Yhteissuunnittelua ovat esimerkiksi koulun toiminnan suunnittelu, aineryhmä- ja luokkatasopalaverit ja nivelvaiheenpalaverit.
Ys-ajaksi lasketaan myös tiimipalaverit, avustajapalaverit, perehdyttäminen, kehityskeskustelut ja niihin valmistautuminen, juhlien ja retkien suunnittelu, yhteydenpito muiden koulujen ja oppilaitosten kanssa, moniammatillinen yhteistyö ja yhteydenpito.
Vuonna 2025 OVTES-sopimusta muutettiin niin, että ys-aika voi sisältää myös lyhytkestoista koulutusta.
OAJ: Oppimisen tuen suunnittelu on ys-aikaa
Oppimisen tuen suunnittelu ja tuen tarpeen arviointi tehdään OAJ:n näkemyksen mukaan yhteissuunnittelutyöajalla. Tämä koskee niin ryhmäkohtaisen kuin oppilaskohtaisenkin tuen suunnittelua.
Lue lisää: Kysy palkasta ja työehdoista: Millä työajalla oppimisen tuki pitäisi suunnitella?
Yhdessä tekeminen ei ole automaattisesti ys-aikaa
Omien oppituntien suunnittelu, valmistelu ja jälkityöt eivät kuulu ys-aikaan. Eivät edes silloin, kun opettajat haluavat oma-aloitteisesti tehdä näitä asioista yhdessä. Koska välitunti on osa oppituntia, sen aikana ei voi tehdä ys-aikaan kuuluvia tehtäviä.
Jos opettaja on vapautettu tavanomaisesta opetustyöstä tekemään esimerkiksi turvallisuussuunnitelmaa, kyseessä ei ole ys-aika. Tämä johtuu siitä, että työ tehdään oppituntien aikana ja palkanmaksun perusteena on oppitunti.
Sitä ei voi ylittää, mutta sen saa alittaa
Tärkeintä on työajan suunnitelmallisuus.
Rehtori tekee lukuvuoden alussa ys-ajan käyttösuunnitelman, johon hän varaa opettajilta työaikaa yhteisiin ys-ajan töihin. Tämän jälkeen opettajat suunnittelevat jäljelle jääville tunneilleen omia työtehtäviä. Lopulliseen suunnitelmaan kannattaa jättää väljyyttä, jotta työaikaa riittää yllättävien tilanteiden hoitamiseen.
Jos näyttää siltä, että työaika ei riitä kaikkeen, opettajan pitää olla heti yhteydessä esihenkilöönsä. He sopivat, mitä tehtäviä jätetään pois tai mihin tehtäviin voi käyttää aiottua vähemmän työaikaa. Ys-ajan ylittyminen ei ole vaihtoehto.
Opettajan kannattaa seurata työajan käyttöä koko lukuvuoden ajan, koska muuten mahdollisesta ylittymisestä ei ole näyttöä.
Kannattaa myös muistaa, että maksimituntien täyttyminen ei ole ys-sopimuksen tarkoitus. Jos hommat on lukuvuoden loppuun mennessä hoidettu, ei ajan alittumisesta pidä tehdä ongelmaa.
Apua arkeen: työelämäopas, Vipu-sovellus ja luottari
Jos työajan yksityiskohdat tuntuvat hämäriltä, ratkaisua kannattaa etsiä OAJ:n työelämäoppaasta. Ja jos vastaus ei löydy oppaasta, sitä voi kysyä omalta luottamusedustajalta. Häneltä saa matalalla kynnyksellä apua ja tukea mieltä painaviin työasioihin.
Työajan suunnittelussa ja seurannassa voit ottaa avuksesi OAJ:n Vipu-sovelluksen.
Ys-ajasta kertoi kehittämispäällikkö Laura Nurminen OAJ:stä.