Ensin hyvät uutiset. Kahden vuoden välein tehtävä opetusalan työolobarometri kertoo, että opettajien työhyvinvoinnissa näkyy varovaisen myönteinen kehitys.
Työtyytyväisyys on noussut kahdessa vuodessa 69 prosentista 71 pro- senttiin. Työn innostavuuden kokemus on vahvistunut 63 prosentista 66 prosenttiin.
Kaikkein tyytyväisimpiä työhönsä ovat esihenkilöt sekä lukioissa ja yliopistoissa työskentelevät. Vähiten tyytyväisyyttä löytyy varhaiskasvatuksesta, mutta sielläkin selvä enemmistö kertoo suhtautuvansa työhön myönteisesti. Erittäin tyytymättömiä on vain pieni vähemmistö.
Noin seitsemän kymmenestä kertoo, että työhön on mukava uppoutua.
Sitten huonot uutiset. Työolobarometri piirtää kuvan työstä, jonka kuormitus ei ole kadonnut minnekään.
Yli puolet barometrin kyselyyn vastanneista pitää työnsä määrää liian suurena. Keskimääräinen työviikko venyy edelleen yli 40 tuntiin, ja lähes kuusi kymmenestä kertoo kuormittuvansa jatkuvasta kiireestä.
Liperin työsuojeluvaltuutettu Nina Räty ei ole tuloksista yllättynyt. Hän oli kyselyn aikaan viime syksynä OAJ:n työelämätyöryhmän puheenjohtaja.
– Uusia ilmiöitähän tässä ei sinänsä ollut. Kuormitusta lisäävät tekijät ovat olleet tiedossa pitkään. Niiden vähentämiseen tarvitaan nykyistä määrätietoisempia toimia, hän sanoo.
Rädyn mukaan työhyvinvointia edistäisivät työkuorman keventäminen, dokumentoinnin pitäminen tarkoituksenmukaisena sekä työajan nykyistä parempi kohdentaminen perustehtäviin.
OAJ on kouluttanut aiheesta luottamusedustajia sekä työsuojeluvaltuutettuja. Työhyvinvointiaiheisia koulutuksia on järjestetty myös kaikille jäsenille.
– Opettajat ovat entistä tietoisempi siitä, mihin he voivat vaikuttaa. Muutos on kuitenkin hidasta, erityisasiantuntija Sara Simberg OAJ:stä sanoo.
Työn ydin hukkuu sälään
Erilaiset keskeytykset vaikeuttavat työntekoa. Tätä mieltä oli yli kaksi kolmesta työolobarometrin kyselyyn vastanneesta.
Kolmella viidestä toisarvoiset tehtävät vievät aikaa varsinaiselta työltä. Nina Rädyn mukaan juuri tässä on yksi työhyvinvoinnin kompastuskivistä.
– Jos pääsee keskittymään työn ytimeen eli opetus-, kasvatus- tai tutkimustyöhön, voidaan hyvin. Mutta jos muu sälä vain velloo eikä sitä hallita, kuormitus kasvaa.
Myös ristiriitaiset odotukset kuormittavat kasvavassa määrin. Vastanneista noin kaksi viidestä sanoo, että eri tahojen odotukset vaikeuttavat työntekoa. Erityisen vahvasti tämä näkyy nuorten opettajien vastauksissa.
Opettajaryhmien välillä selviä eroja
Varhaiskasvatuksessa kuormitus on suurinta ja väkivalta yleisintä. Perusopetuksessa korostuvat turvallisuushaasteet ja laaja-alainen kuormitus.
Ammatillisessa koulutuksessa kuormitus yhdistyy epäasiallisen kohtelun kokemuksiin. Korkeakouluissa ongelmat liittyvät erityisesti työmäärään ja johtamisen etäisyyteen.
Lukioissa tilanne on myönteisempi kuin muissa operyhmissä, mutta siellä opettajia rasittavat ennen kaikkea suuri työmäärä ja pitkät työpäivät.
Nuoret eivät usko jaksavansa eläkeikään saakka
Barometrin ehkä huolestuttavin viesti liittyy jaksamiseen. Lähes kaksi viidestä vastaajasta ei usko jaksavansa nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka. Alle 30-vuotiaista näin arvioi yli puolet.
Työsuojeluvaltuutettu Räty pitää tulosta vakavana.
– Nuorissa opettajissa on tulevaisuus. He ovat se ryhmä, johon pitää nyt kiinnittää erityistä huomiota.
Työuran alkuvaiheessa odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Nuoret tarvitsevat tuekseen työyhteisöjä, joissa on aikaa perehdyttää, ohjata ja mentoroida.
– Työelämä voi näyttää aivan erilaiselta kuin mitä on ajateltu. Silloin syntyy helposti ristiriita: tätäkö minun piti tehdä.
Kollegat ja merkityksellisyys kannattelevat
Työyhteisö on opettajien voimavaroista vahvin. Kollegoiden tuki ja arjen yhteistyö kannattelevat tilanteessa, jossa työn rakenteellisia ongelmia ei ole ratkaistu.
Se, että opettajat pitävät työtään merkityksellisenä, on keskeinen jaksamista tukeva tekijä, sanoo OAJ:n Sara Simberg.
Nina Rädyn mielestä on upeaa, että opettajat saavat toinen toisistaan voimavaroja.
– Työkaverit ovat ihan tosi keskeinen osa työhyvinvointia.
Opettajien vahva sitoutuminen työhönsä on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Työ halutaan tehdä hyvin ja usein yli omien rajojen.
Siksi työn määrän hallinta ei voi olla vain yksilön vastuulla, vaan se vaatii rakenteellisia ratkaisuja, Simberg muistuttaa.
Hyvä johtaminen suojaa kuormitukselta
Lähijohtamisen ja ylemmän johdon välillä työolobarometrin tuloksissa näkyy selvä ero.
Vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä lähiesihenkilöihinsä. Sen sijaan he näkevät ylimmän johdon toiminnassa edelleen puutteita esimerkiksi vuorovaikutuksessa, tiedonkulussa ja henkilöstön kuulemisessa.
– Lähiesihenkilö on se, joka on arjessa läsnä ja johon toiveet ja luottamus kohdistuvat. Mutta mitä kauemmaksi mennään, sitä vaikeampi päätöksiä voi olla ymmärtää, Nina Räty sanoo.
Johtamisella on hänen mukaansa myös suora yhteys työssäjaksamiseen.
– Tarvitaan rohkeutta rajata ja priorisoida. Ei kaikkea voi tehdä, ja se pitäisi voida sanoa myös ylöspäin.
Yhä useampi kohtaa väkivaltaa
Työssään väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden osuus on noussut.
Vuonna 2025 kyselyyn vastanneista 14 prosenttia kertoo joutuneensa väkivallan kohteeksi. Aiemmilla mittauskerroilla osuus oli 10 prosenttia. Väkivalta näkyy erityisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja erityisopetuksessa.
Nina Rädyn mukaan kyse ei ole vain siitä, että tapauksista ilmoitetaan aiempaa herkemmin.
– Lasten ja nuorten olosuhteet ovat muuttuneet, ja se heijastuu suoraan kouluun ja päiväkotiin.
Yhteiset valtakunnalliset toimintaohjeet väkivallan ehkäisyyn puuttuvat yhä. Siksi OAJ on vaatinut opetusalalle työsuojeluohjelmaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö onkin aloittanut opetusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhteisen työsuojeluohjelman valmistelun asiantuntijayhteistyönä. Ohjelman tavoitteena on vähentää väkivaltaa ja vahvistaa työn turvallisuutta.
oaj.fi/tavoitteemme/tyosuojeluohjelma
Näin barometri tehtiin
- OAJ kokoaa kahden vuoden välein työolobarometrin, joka mittaa opettajien ja opetusalan johtajien työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta.
- Tuoreimman barometrin kysely tehtiin vuoden 2025 lopussa ja sillä oli 1 667 vastaajaa. Kysely oli sähköinen.
- Vastaajia olivat kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan opettajat, päiväkodinjohtajat, rehtorit ja esihenkilöt varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Vastaajat satunnaistettiin, ja otos kuvaa OAJ:n jäsenistöä.
Lue lisää » oaj.fi » Ajankohtaista 4.8.