Opettajankokouksessa ei saa enää kertoa ammattiyhdistyksen ajankohtaisista asioista. Luottamusedustajan toimintaa arvostellaan julkisesti. Ongelmista puhumista yritetään vaientaa vetoamalla työntekijän lojaliteettivelvollisuuteen.
Tällaisia yhteydenottoja OAJ:n asiantuntijat ovat saaneet eri puolilta maata – erityisesti yksityiseltä opetusalalta.
– Kun samoja teemoja nousi esiin sekä yhdistysten että luottamushenkilöiden viesteissä, ymmärsimme, ettei kyse ole enää vain yksittäisistä tapauksista, järjestöpäällikkö Kaj Raiskio OAJ:stä kertoo.
Raiskion mukaan esihenkilöt ovat esimerkiksi vaientaneet yhteysopettajia tai opettajayhdistysten hallituksen jäseniä.
– Aiemmin oli täysin tavanomaista, että henkilöstön kokouksissa sai kertoa ammattiyhdistyksen ajankohtaisia terveisiä.
Raiskio tietää myös tapauksia, joissa työnantajat ovat pyrkineet vaikeuttamaan laillisiin työtaisteluihin osallistumista.
Esimerkiksi osassa ammattikorkeakouluissa työntekijöitä on vaadittu ilmoittamaan henkilökohtaisesti esihenkilölleen lakkoon osallistumisesta.
Hän kertoo, että joissakin tapauksissa on jopa vihjattu seuraamuksista, jos työntekijät noudattavat järjestönsä ohjeita työtaistelutilanteessa.
Vakavimpana Raiskio pitää tapauksia, joissa ammattiyhdistysaktiiveja on painostettu yt-neuvottelujen aikana irtisanoutumaan.
Ilmapiirin muutoksen on havainnut myös Porvoossa luottamusedustajana toimiva Ilkka Salonen.
Hän kertoo, että joissakin työyhteisöissä on pyritty vaikuttamaan siihen, millä tavoin ammattiyhdistykset tai luottamusedustajat voivat toimia.
– On ollut havaittavissa liikahduksia siihen suuntaan, että ammattiyhdistystoiminnan tai luottamusedustajien toimintamahdollisuuksia pyritään rajaamaan.
Salonen pitää kehitystä ongelmallisena, koska toimiva yhteistoiminta hyödyttää hänen mukaansa sekä työntekijöitä että työnantajaa. Henkilöstön edustajat kertovat työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työnantajalle tavalla, joka auttaa kehittämään työyhteisöä ja ehkäisemään ristiriitoja.
Salosen mukaan on selvää, että työnantaja päättää viime kädessä työnjohdosta. Silti parhaat ratkaisut syntyvät silloin, kun henkilöstö otetaan mukaan valmisteluun ja päätösten vaikutuksia arvioidaan yhdessä.
– Kun ihmiset tuntevat tulevansa kuulluiksi, työyhteisö toimii paremmin ja ongelmat ratkeavat helpommin.
OAJ:n kehittämispäällikkö Laura Nurminen arvioi, että ay-toiminnan rajoittamiseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet nykyisen hallituskauden aikana.
Hän arvioi, että hallituksen työmarkkinapolitiikka ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa heikentäneet uudistukset ovat saattaneet vaikuttaneet siihen, millaisena ay-toiminta joillakin työpaikoilla nähdään.
Hän muistuttaa, että henkilöstön edustajat eivät ole työpaikoilla vastapuoli vaan osa yhteistoimintajärjestelmää, jonka tarkoituksena on auttaa ratkaisemaan ongelmia yhteistyössä ja varmistamaan, että työehdoista sovitaan oikeudenmukaisesti.
– Ammattiyhdistystoiminta ei ole työpaikoilla ulkopuolinen häiriötekijä, vaan osa suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, ettei työpaikoille synny kulttuuria, jossa henkilöstön edustajien toimintaa tai työntekijöiden järjestäytymistä pidetään ongelmana, hän sanoo.
Nurminen korostaa, että valtaosa työnantajista toimii edelleen hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
– Emme halua maalata koko työelämästä synkkää kuvaa. Suurin osa työnantajista arvostaa yhteistoimintaa ja tekee rakentavaa yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa.
Mutta jos työpaikalla yritetään rajoittaa ay-toimintaa, kannattaa jäsenen olla yhteydessä omaan yhdistykseen tai suoraan järjestöön, kannustaa Kaj Raiskio.
– Haluamme viheltää tämän poikki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä paremmin saamme tietoa tapauksista, sitä paremmin pystymme tukemaan jäseniä ja puuttumaan ilmiöön, hän sanoo.
Lue Kaj Raiskion ja Laura Nurmisen blogikirjoitus: Ei enää niin hiljaisia signaaleja – ammattiyhdistystoimintaa rapautetaan silmiemme edessä