Yhdeksän prosenttia kolmessa vuodessa

OAJ:ssä varauduttiin lakkojen sävyttämään kevääseen. Toisin kävi. Suurin osa kevään sopimusneuvotteluista saatiin maaliin ennakoitua nopeammin ja sujuvammin, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat muun muassa uuden vientimallilain vuoksi.

Valtiolla ehdittiin lakkoilla kahdesti ennen neuvottelutuloksen syntymistä. Yliopistopuolella lakko toteutui Tampereen yliopistossa. Valtion kolmas lakko ja yliopistojen lakot Helsingissä ja Turussa peruuntuivat, kun sopimukset saatiin nuijittua pöytään ennen lakkojen alkamista. Nämä lakot eivät yltäneet OAJ:n jäseniin.

Kunta- ja hyvinvointialan pääneuvotteluryhmässä sopimus saatiin aikaan toukokuun alussa. Työnantajaliitto KT rysäytti neuvottelujen loppuvaiheessa irtisanomalla voimassaolleen pitkän palkkaohjelman, mutta oli heti valmis neuvottelemaan uuden palkkaohjelman tilalle.

Näin opetusalalla saadaan kolmen vuoden aikana yhteensä 9,17 prosentin palkankorotukset. Suurin osa, 6,77 prosenttia, tulee yleiskorotuksina. Päälle tulevat 0,6 prosentin paikalliset erät ja 1,8 prosentin palkkaohjelman kehittämiserät.

Helmikuun lopussa 2028 päättyvä palkkaohjelma ei ole irtisanottavissa, kuten aiempi oli ja olisi ollut vielä ensi vuonna.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on tyytyväinen saavutettuun raharatkaisuun ja kiittelee KT:ta neuvotteluhalukkuudesta.

– Ote oli hyvin ratkaisuhakuinen. Julkisen talouden haastavaan tilanteeseen nähden palkkaratkaisu on mielestäni todella hyvä. Se parantaa jäsentemme ostovoimaa ja korjaa palkkojen jälkeenjääneisyyttä kunta- alalla.

Murto uskoo, että KT:ssakin tiedostettiin, ettei työntekijäpuoli olisi hyväksynyt yleisen linjan alittavia palkankorotuksia eikä palkkaohjelman menettämistä.

 

 

Keväällä KT:n toimitusjohtajana aloittanut Henrika Nybondas-Kangas on kokenut sopimusneuvottelija, mutta toimi nyt ensimmäistä kertaa pääneuvotteluryhmän vetäjänä. Murron tapaan hänkin on huojentunut, että ratkaisu löytyi suoraan neuvottelemalla.

Nybondas-Kangas korostaa, että onnistumisen eteen tehtiin paljon työtä, vaikka julkisuudessa syntyi kuva helpoista neuvotteluista.

– Vajaa kolme vuotta absoluuttista työrauhaa ei näinä päivänä ole ollenkaan huono saavutus.

Toki KT tavoittelee uudella palkkaohjelmalla myös kustannussäästöjä. Nybondas-Kangas kertoo, että edellinen ohjelma irtisanottiin, jotta uudesta päästiin neuvottelemaan.

Kuten irtisanotussa ohjelmassa, myös uudessa palkkaohjelmassa sopimusvarallisuus jaetaan pääosin paikallisina erinä.

– Ohjelman erät suunnataan nyt kolmelle vuodelle kahden sijaan ja erien kokonaiskustannuksesta tingittiin. Tämä tuo alalle säästöä alkuperäiseen ohjelmaan verrattuna.

 

Uusi OVTES on rahasopimus

Merkittävintä uudessa kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa OVTES:ssä, johon suurin osa OAJ:n jäsenistä kuuluu, ovat pääneuvotteluissa sovitut palkankorotukset. Kyseessä on siis ennen kaikkea rahasopimus.

Sopimuksen tekstimuutokset ovat suurimmaksi osaksi täydennyksiä ja tarkennuksia, joten suuria muutoksia palvelussuhteen ehtoihin ei tullut.

Osana palkkaohjelmaa kuitenkin sovittiin, että perusopetuksen erityisopettajien työaikajärjestelmän kehittämistarpeita selvitetään ja niistä neuvotellaan.

Taustalla on elokuun alussa voimaan tuleva oppimisen tuen uudistus, jolla saattaa olla vaikutuksia erityisopettajien työnkuvaan. Lakimuutoksen myötä erityisopettajalle saattaa tulla tehtäviä, johon nykyinen työaikamalli ei sovellu.

– Sen vuoksi työaikaa tarkastellaan kokonaisuutena ja tarvittaessa uudistetaan toimivampaan suuntaan, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa.

Erityisopettajan työaikajärjestelmän uudistamiseen on sovittu käytettäväksi 0,2 prosenttia 1.10.2026 jaettavasta palkkaohjelmaerästä.

KT ja OAJ yrittävät päästä neuvottelutulokseen maaliskuun loppuun mennessä 2026. Jos yhteisymmärrykseen päästään, mahdolliset muutokset voidaan ottaa käyttöön saman vuoden elokuussa.

 

Erityisopettajien keskuudessa kirjaus herätti huolen esimerkiksi vuosityöaikaan siirtymisestä. Näin kertoo OAJ:n hallituksen jäsen ja Vihdissä erityisopettajana työskentelevä Anne-Maria Palomäki.

– Selvästi suurimpina huolina oli, että tuleeko nyt pakotetusti siirtyminen vuosityöaikaan ja kuullaanko opettajia tässä neuvottelutilanteessa.

Palomäki alleviivaa, että perusopetuksen erityisopettajan perustehtävä on ollut ja on jatkossakin opettaminen. Siksi työaikajärjestelmän mahdollisia muutostarpeita pitää arvioida niin, että opettamisen tärkeys pysyy kirkkaana mielessä.

OAJ:n yleissivistävien opettajien hallitus nimeää kesäkuun kokouksessaan työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia mahdollisia muutostarpeita työaikaan. Ryhmä aloittaa työnsä elokuussa, ja siihen kuuluu erityisopettajia eri puolilta Suomea sekä OAJ:n toimiston asiantuntijoita.

Petri Lindroos korostaa, että OAJ ei ole sitoutunut mihinkään työaikamalliin eikä heikennyksiin suostuta.

– Jos emme pääse tyydyttävään lopputulokseen, mikään ei muutu.

 

Kalabaliikki nousi etenkin KT:n ensimmäisestä asiaa koskeneesta tiedotteesta, jossa sanottiin yksioikoisesti, että “perusopetuksen erityisopettajat siirtyvät uudistettuun työaikajärjestelmään 1.8.2027”. KT tarkensi tiedotetta jälkikäteen niin, että mallista “neuvotellaan ja sovitaan”.

KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund myöntää, että alkuperäinen muotoilu ei antanut oikeaa kuvaa sovitusta.

– Tiedotteissa pitää yrittää kiteyttää asioita, mutta olisimme muotoilleet asian toisin näin jälkikäteen ajatellen.

Freund haluaa rauhoitella huolta ja oikaista väärinkäsitystä siitä, että KT tavoittelisi työaikaneuvotteluissa esimerkiksi keskeytysjärjestelmän eli opettajien vapaiden muutoksia.

– Se ei ole tässä ajatuksena.

Neuvottelujohtaja huomauttaa, että palkka- eli kehittämisohjelman korotuksia on sidottu neuvottelu- tulokseen pääsemiseen erityisopettajien työaika-asiassa.

– Jos neuvottelutulokseen ei päästäisi, jäisi osa kehittämisohjelman korotuseristä käyttämättä.

 

OVTES:n osio B:ssä eli yleissivistävien koulujen osiossa erityiskoulujen rehtoreiden palkat ja palvelussuhteen ehdot neuvoteltiin uusiksi. Kun aiemmin palkka ja työmäärä ovat määräytyneet erityisluokkien ryhmien mukaan, nyt ne määräytyvät oppilas- ja henkilöstömäärän mukaan.

Opettajatyöpäivien eli veso-päivien työaika määritellään uudessa sopimuksessa työtunteina kokonaisten päivien sijaan.

Veso-työaikaa on yhteensä 18 tuntia. Oppilastyöpäivien ulkopuolella kokonaisia veso-päiviä voi edelleen olla enintään kolme. Näiden työpäivien pituus voi olla 4–6 tuntia ja ne on sijoitettava välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden.

Uudessa sopimuksessa ys-ajan eli yhteissuunnittelutyöajan kirjausta tarkennettiin. Ys-aikaan – jota edelleen on enintään 120 tuntia lukuvuodessa – voi nyt laskea mukaan lyhytaikaista koulutusta.

OAJ:lle tärkeä täydennys on, että ys-aika täytyy suunnitella ja työajan riittävyyttä täytyy seurata lukuvuoden aikana. Aikaa pitää varata riittävästi esimerkiksi kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

 

Osio C:n eli ammatillisten oppilaitosten sopimuksen merkittävä tekstimuutos turvaa määräaikaisten vapaajaksoja. Jos opettajan tai opinto- ohjaajan yli vuoden kestävä palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken työvuoden, hänelle on myönnettävä oppilaitoksen kalenterin mukainen määrä vapaajaksoja.

Muuten sopimukseen tehtiin lähinnä viilauksia ja kirjauksia käytännöistä, jotka oppilaitoksissa ovat jo olleet käytössä. Esimerkiksi epämukavan työajan lisien maksaminen opinto- ohjaajille kirjattiin nyt sopimukseen.

 

Varhaiskasvatuksen osio G:n suurin muutos koskee sitä, miten tehtävän- muutokset vaikuttavat tasopalkkaan. Jatkossa tasokriteerejä, jotka koskevat lapsiryhmiä tai henkilöstön määrää, tarkastellaan 1–2 kertaa vuodessa.

Tasopalkka määräytyy osaamisen ja vastuun perusteella. Tasopalkkaus otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa paikallisten neuvotteluiden jälkeen viimeistään 1.10.2025. Se korvaa aiemman, tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan järjestelmän.

 

• Löydä oma sopimuksesi » oaj.fi/neuvottelemme

 

 

---

 

Yliopistosopimus läpi, vaikka OAJ vastusti

Yliopistojen uusi työehtosopimus astui voimaan 21. toukokuuta siitä huolimatta, että OAJ hylkäsi sitä koskeneen valtakunnansovittelijan sovinto- ehdotuksen.

OAJ:lle kynnyskysymys oli kokeilu, jossa työnantaja voi omalla päätöksellään pakottaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kahden vuoden kokonaistyöaikakokeiluun jopa työehtosopimuskauden yli. OAJ:ssä nähdään, että kokeilu voi johtaa opetusmäärän kasvamiseen, mikä on henkilöstön etujen vastaista.

OAJ:n vastustuksesta huolimatta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon hallitus joutui vahvistamaan sovittelijan ehdotuksen, kun Jukon yliopistoneuvottelukunta hyväksyi sen toistamiseen.

Sopimus koskee 1 400:aa OAJ:hin kuuluvaa yliopistojen opettajaa ja tutkijaa sekä noin 700:aa yliopistojen harjoittelukoulujen opettajaa.

 

 

---

 

Valtiolla parannuksia työehtoihin

Valtion kolmivuotinen sopimus takaa 76 000:lle valtion virkamiehelle ja työntekijälle yleisen linjan mukaiset 7,8 prosentin palkankorotukset ja parannuksia työehtoihin.

OAJ:n jäseniä työskentelee valtion sopimusten piirissä vajaat 500.

 

 

---

 

Yksityisen vakan neuvottelut syksyllä

OAJ, Super, JHL ja Talentia jatkavat Sivistysala Sivistan kanssa yksityisen varhaiskasvatusalan neuvotteluja syyskuussa.

 

---

Korotukset selviksi

• Yleiskorotus tarkoittaa palkkojen nousua kyseisellä prosenttiluvulla.
• Paikallinen erä tarkoittaa paikallisesti jaettavaa rahasummaa, jonka jakotavasta luottamushenkilöt neuvottelevat työnantajan kanssa. Paikallista erää ei yleensä jaeta tasaisesti kaikille työntekijöille.
• Kehittämiserä tarkoittaa sitä, että rahasumma jaetaan keskustasolla OAJ:n ja KT:n sopimalla tavalla. Sillä voidaan maksaa sopimusmuutoksia, joista aiheutuu työnantajalle kustannuksia.
• Valtion sopimuksen virastoerä on kohdennettu palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan virastokohtaisesti. Se eroaa yleiskorotuksesta siten, että korotusta ei lähtökohtaisesti makseta kaikille.

 

• Tutustu sopimuksiin tarkemmin osoitteessa oaj.fi/neuvottelemme