Oppimisen tuen uudistuksessa näyttää olevan yksi iso kompastuskivi: oppilaskohtaisen tuen saatavuus. OAJ:n kyselyyn keväällä vastanneista opettajista puolet arvioi, että oppilaskohtaisen tuen päätöksiä ei voida tehdä oppilaiden tarpeen mukaisesti.
Kysely tehtiin huhti–toukokuussa, ja siihen vastasi runsaat 1 400 peruskoulussa työskentelevää opettajaa tai esihenkilöä.
Lakia uudistettaessa arvioitiin, että oppilaskohtaista tukea saisivat jatkossa ne oppilaat, jotka kolmiportaisessa mallissa saivat erityistä tukea, sekä ne tehostetun tuen oppilaat, jotka saivat osa-aikaista erityisopetusta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että oppilaskohtaista tukea saavien määrä on jäänyt huomattavasti pienemmäksi. Kyselyn perusteella oppilaskohtaisen tuen saajia on vähemmän kuin erityisen tuen saajia oli ennen, puhumattakaan tehostetun tuen saajista.
Tuloksiin vaikuttaa lain siirtymäaika. Osassa kunnista päätöksiä ei ollut kyselyn aikaan vielä tehty.
Kyselyn otos poimittiin OAJ:n ja ruotsinkielisten opettajien ammattijärjestön FSL:n jäsenrekistereistä. Vastausprosentti oli noin 12. Lisäksi peruskoulujen yhteysopettajille annettiin mahdollisuus jakaa kyselyä omassa koulussaan.
Kriteerit hakusessa, käyttäytymisellä oireilevat katveessa
Oppilaskohtaisen tuen kriteerit ovat OAJ:n kyselyn perusteella monin paikoin pielessä. Päätöksille on asetettu ehtoja, jotka eivät perustu lakiin.
Melko yleinen ongelma näyttää olevan, että oppilaskohtaisen tuen päätöstä ei anneta, jos oppilaalla ei ole ongelmia oppimisessa.
Perusopetuslain mukaan tuki on tarkoitettu sekä oppimisen että koulunkäynnin tukemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan opetuksen järjestäjä ei voi rajata oppilaskohtaisia tukitoimia vain oppimiseen liittyviin vaikeuksiin.
Koulunkäynnin ongelmiin vastaaminen ei siis näytä kyselyn perusteella onnistuneen läheskään niin hyvin kuin puuttuminen varsinaisiin oppimisen pulmiin.
”Muilla perusteilla paljon tukea tarvitsevat oppilaat eivät näy tilastoissa, koska kunnassamme oppilaskohtaisen tuen päätökset ovat vain oppilaille, joilla on oppimisen haasteita”, sanoo eräs erityisopettaja kyselyssä.
Lakiin perustumattomia kriteereitä on käytössä muitakin. Saatetaan esimerkiksi vaatia, että oppilas on saanut tietyn aikaa ryhmäkohtaista tukea ennen kuin hän saa mahdollisuuden oppilaskohtaiseen tukeen.
Päätöksille on toisinaan myös pelkästään resursseista johtuvia ehtoja. Oppilaskohtaisen tuen päätöksiä ei tehdä, jos pienryhmissä ei ole tilaa tai jos oppilaskohtaisen tuen saajien kokonaismäärä koulussa ylittää jonkin tietyn rajan.
Erityisluokkien määrä ei riitä tarpeeseen, sanoo peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista.
”Ei ole rahaa perustaa tarvittavia pienryhmiä tai erityisluokkia tai voidaan perustaa vain yksi luokka luokka- asteille 1–6 ja se ei palvele ketään”, kirjoitti eräs rehtori kyselyssä.
Kyselystä ilmeni, että ohjeistukset eri tukimuotoista eivät ole olleet riittävän selkeitä. Laista liikkuu paljon erilaisia tulkintoja, joista osa on vääriä.
– On tosi tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ohjeistavat selkeästi lain tulkinnoista, erityisasiantuntija Sari Jokinen OAJ:stä sanoo.
Opetusministeriö lisäsi ohjeet verkkosivuilleen toukokuun lopussa: okm.fi/oppimisen-tuesta-kysyttya
Kirjaamisvaateet rehottavat yhä
Uudistuksen tavoitteena oli vähentää oppimisen tukeen liittyvää kirjaamista. Kyselyn mukaan kirjaaminen näyttääkin vähentyneen.
Silti jopa puolet koulutuksen järjestäjistä vaatii opettajia kirjaamaan ryhmäkohtaisen tuen, mikä ei ole lain mukaista.
Myös pedagogisten asiakirjojen toimivuus sai kyselyn vastaajilta kritiikkiä. Osa kangertelusta saattaa tosin selittyä sillä, että asiakirjat ovat käytössä vasta ensimmäistä kertaa.
Käytettävää asiakirjapohjaa ei määrää lainsäätäjä, vaan se on kunkin opetuksen järjestäjän itse päätettävissä.
Ryhmäkohtainen tuki kelpo vauhdissa
Oppimisen tuen uudistus toi uutena tukimuotona ryhmäkohtaisen tuen, joka näyttääkin lähteneen lupaavasti liikkeelle. Kyselyn mukaan ryhmäkohtaiseen tukeen on saatu melko hyvin resursseja.
Useassa koulussa ryhmäkohtaista tukea on tarjolla enemmän kuin lain vähimmäismäärä.
Lain mukaan ryhmäkohtaista tukea on oltava tarjolla laskennallisesti 0,122 tuntia viikossa jokaista oppilasta kohden.
– Tämä alleviivaa sitä, miten tärkeitä mitoitukset ja normit ovat niin tässä kuin muissakin asioissa. Jos laissa on määritelty kerroin, sitä ei voi alittaa, OAJ:n Sari Jokinen sanoo.
Ryhmäkohtaisen tuen muotoja ovat tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.
Suurin osa ryhmäkohtaisesta tuesta on kyselyn mukaan erityisopettajan opetusta. Uutena tullutta tukimuotoa opetuskielen tukiopetusta on noin kymmenen prosenttia.
Jokinen soisi opetuskielen tukiopetukselle isommankin osuuden.
– Sillä voitaisiin todennäköisesti vähentää oppilaskohtaisen tuen tarvetta. Monestihan vahvempaa tukea tarvitaan nimenomaan kielen osaamisen haasteiden takia.
Uudistuksen tuoma tukea tarvitsevien oppilaiden enimmäismäärän rajaus yleisopetuksen ryhmissä sai kyselyssä myönteiset arviot. Yhden opettajan ryhmässä voi olla korkeintaan viisi sellaista oppilasta, jotka saavat pääsääntöistä pienryhmä- tai erityisluokkaopetusta vähintään yhdessä oppiaineessa.
Sijaisten palkkaamisessa erityisopettajille on sen sijaan puutteita. Yli neljännes rehtoreista kertoo, ettei erityisopettajille palkata lainkaan sijaisia. Yli puolen mukaan heitä palkataan vain yli kolmen päivän sijaisuuksiin.
– Ryhmäkohtainen tuki on usein erityisopettajan antamaa samanaikaisopetusta. Siihen on varattu tunteja, mutta jos sijaisia ei palkata, toteutuuko tuki lopulta suunnitelman mukaisesti? Jokinen kysyy.
Uudistus nyt voimaan täysmääräisenä
Viime lukuvuosi oli oppimisen tuen uudistuksessa siirtymäaikaa, jolloin oli mahdollista jatkaa vanhoilla tehostetun ja erityisen tuen päätöksillä.
Viimeistään nyt elokuussa on tehtävä uuden lain mukaiset päätökset kaikille oppilaille, jotka tarvitsevat oppilaskohtaista tukea.
Eduskunta on edellyttänyt, että maan hallitus seuraa oppilaiden saaman tuen ja uudistuksen tavoitteiden toteutumista. OAJ vaatii, että seuraava hallitus sitoutuu korjaamaan tuen lainsäädäntöä ja rahoitusta, jos tarvetta ilmenee.
-
Lue lisää kyselystä: oaj.fi » Ajankohtaista 4.8.
-
Opettaja-lehti seurasi oppimisen tuen uudistuksen ensimmäistä lukuvuotta viidellä paikkakunnalla. Löydät sarjan jutut täältä.