Aivot uuteen asentoon – hyöty irti musiikin sivuvaikutusista

Murrosiässä Minna Huotilaisella meni hermot. Klassisen pianon soittotunnilla ei saanut soittaa sitä, mikä kiinnosti. Harrastus hiipui.

Musiikki kuitenkin pysyi Huotilaisen kuulokkeissa, ja soittaminenkin alkoi taas maistua, kun sitä pystyi tekemään omien lasten kanssa.

Musiikki-innostus levisi myös osaksi työtä.

Musiikki edistää kaikkea, mitä tarvitaan koulutehtävien tekemiseen.

Helsingin yliopistossa kasvatustieteen professorina työskentelevä Huotilainen on urallaan pureutunut siihen, mitä musiikki tekee aivoille: kehittää kielellisiä taitoja, lisää tarkkaavaisuutta ja auttaa tunteiden säätelyssä.

– Siten musiikki edistää kaikkea, mitä tarvitaan koulutehtävien tekemiseen. Lisäksi musiikki tukee hyvinvointia, koska se on keino ilmaista itseään, aivotutkija summaa.

Huotilaista musiikki rentouttaa, motivoi ja inspiroi.

Vielä 1990-luvun puolivälissä rahoittajat nauroivat, kun tutkijat Huotilainen mukaan lukien halusivat tutkia musiikin vaikutuksia aivoihin.

Miksi käyttää uusinta teknologiaa höpönhöpöön, kun voisi tutkia oikeita aivosairauksia?

Vasta kun ryhmälle heltisi eurooppalaista tutkimusrahaa, avautuivat rahahanat myös Suomessa.

Tutkimusryhmä seurasi vuosikausia musiikkia harrastavia lapsiryhmiä muskarista lähtien sekä nuoria, jotka soittivat vuosia musiikkiopistoissa.

Tulos oli selkeä: musiikkiharrastus tehostaa aivotoimintaa, koska kuulemisen ja tarkkaavaisuuden järjestelmät kehittyvät soittavalla ja laulavalla lapsella muita nopeammin.

Oppimista ajatellen tuloksen tekee tärkeäksi se, että sama kuuloaivokuori aktivoituu monessa muussakin toiminnassa, joka vaatii tarkkaavaisuutta. Esimerkiksi kielellisissä tehtävissä.

Aa, a, aa, a, aa, a. Jotta oppii kirjoittamaan, pitää kuulla erimittaiset äänteet ja tavut tarkasti.

Mutta entä jos niitä ei yksinkertaisesti erota? Tällaista kuulon erottelutarkkuuden ongelmaa ei edes mitata kuulokokeissa.

Musiikki tulee hätiin, olipa kyse sitten ekaluokkalaisesta tai vaikka vieraan kielen oppijasta.

Laulaminen tuo tavut esiin selkeämmin kuin puhe, mikä auttaa aivoja oppimaan. Puhe rönsyää ja äänenkorkeus vaihtelee, mutta laulussa yksi tavu liittyy yhteen säveleen.

– Anna kiva biisi kuunneltavaksi, ja oppilas lallattelee sitä tuntikaupalla. Laulaminen on tehokas tapa treenata puhetta, Huotilainen sanoo.

Lisäksi musiikilla on yhdenvertaistava vaikutus. Kuulo-ongelmista kärsivät pääsevät musiikin avustuksella lähemmäs samaa tasoa kuin muut, eikä musiikki ole haitaksi parhaimmillekaan.

Urheilu auttaa huoltamaan aivoja, mutta Minna Huotilainen ei vielä ole löytänyt unelmiensa lajia. Kenties musiikki liittyy siihenkin lopulta jollain tavalla. Esimerkiksi lavatanssi on hänen mielestään hauskaa.

Opettajalle ja kasvattajalle musiikki on oiva keino käväistä oppijan roolissa, Huotilainen vinkkaa.

Vaikka olisi kitaristina virtuoosi, ei ehkä saa trumpetista edes ääntä. Ei myöskään haittaa, jos ei tiedä musiikista yhtään mitään.

Kokemus siitä, ettei yksinkertaisesti osaa, auttaa ymmärtämään oppijan tuskaa.

– Voinhan minä sanoa, että kyllä se alkaa sujua, kun soitat biisin sata kertaa. Mutta entäs kun minulle sanotaan niin? Tajuaa, että sehän on ihan hirveän monta kertaa. Miten ikinä ehdin treenata niin paljon?

Huotilainen kokeilee kaikenlaisia soittimia aikuisten bändikerhossa. Vaihtelevalla menestyksellä.

– Tuntuu huvittavalta, mutta aikuisetkin tarvitsevat valtavasti rohkaisua. Kai minä tiedän, että kaikkea voi kokeilla, mutta uskallan vain, jos opettaja tsemppaa. Muuten saattaa tulla kaikenmaailman selityksiä, että justiin nyt pitää käydä vessassa tai että en pääsekään muuten ensi kerralla paikalle.

Luokassa musiikki voi tarkoittaa kuuntelemista, soittamista, laulamista, säveltämistä, sanoittamista, musiikkivideon tekemistä. Mitä ikinä keksiikään.

Musiikin eri muotoja pitää harjoitella oppilaiden kanssa, mutta opettajan ei tarvitse osata kaikkea. Ryhmästä löytyy useimmiten joku, jolla on tekniikka hallussa.

– Englannin kieliopissa ing-muotoja voisi harjoitella vaikka siten, että tekee ensin kevyellä otteella biisin, jossa muotoja käytetään. Musiikkivideolla oppilaat voivat tehdä tietyn liikkeen aina, kun ing-muotoa käytetään.

Aivotutkija kehottaa opettajia opiskelemaan, miten musiikkia voi käyttää oppimisen tukena. Nuorille musiikki on nimittäin kuvan ohella erittäin tärkeä kulttuurituote. Heillä luurit ovat päässä lähes jatkuvasti.

Mutta ensisijassa musiikki on taidetta eli tärkeää sellaisenaan, Minna Huotilainen huomauttaa. Hän ihmettelee taideaineiden opetustuntien leikkaamista ylipäätään.

– Sitten tilalle on pakko keksiä korvaavia juttua, kuten mindfullnessia. Tunnetaitoja on vain pakko oppia koulussa, muuten homma leviää ihan käsiin. Miksi ei käyttäisi musiikin upeita sivuvaikutuksia apuna?

Poimi lisätietoja ja vinkkejä musiikin yhteyksistä kielellisiin taitoihin:

lindforsinsaatio.net/musiikinrooli