Siinä se nyt on, oranssien kansien välissä, helsinkiläisen Kaisaniemen ala-asteen 5C-musiikkiluokan suuren uurastuksen lopputulos: musiikkisatu, levyllinen studiossa äänitettyjä kappaleita ja nuottikirja Tosi tärkeä vahvuus.
Kirja kätkee sisäänsä 11 oppilaiden itse tekemää kappaletta ja tarinan kuvitteellisen luokan yhdestä monien tapahtumien lukuvuodesta. Satu on saanut innoituksensa positiivisesta pedagogiikasta ja kertoo luokan oppilaiden erilaisista vahvuuksista: luovuudesta, rohkeudesta, sisukkuudesta…
– Neljännellä luokalla aloitettu projekti näytti, miten oppilaat ovat ymmärtäneet positiivisen pedagogiikan ja siihen liittyvät erilaiset vahvuudet. Miten he ovat tiivistäneet vaikkapa rohkeuden yhdeksi lauluksi, 5C-luokan vanhempainvapaalla oleva opettaja Niina Niemi kertoo.
Niemen mukaan positiivisessa pedagogiikassa on kyse hyvän huomaamisesta. Opettajan tehtävä on huomata oppilaiden vahvuudet ja opettaa heitä itseään tunnistamaan ne. Vähitellen hyvä kiertää. Kun huomaa itsessään hyvää, oppii tunnistamaan sitä myös muissa.
Niemi on askaroinut vahvuuksien kanssa seitsemän vuoden ajan. Hän tutustui niihin edellisessä työpaikassaan Saunalahden koulussa Espoossa, jossa vahvuuspedagogiikka oli vahvasti mukana koulun arjessa.
Niemi on pitänyt luokkatyössä positiivista pedagogiikkaa mukana viikoittain. Hän on halunnut arkipäiväistää vahvuuksista puhumista.
Positiivisuus on kulkeutunut Niemen oppitunneilta koteihinkin. Lapset ovat miettineet kotitehtävänään omia vahvuuksiaan vanhempiensa kanssa.
Muiden kanssa työskentely on helpompaa, kun tuntee itsensä.
Viime keväänä Niemen jäädessä äitiysvapaalle sijainen Saga Olsson jatkoi luokan kanssa musiikkisatuprojektia.
– Pääsin täällä tutustumaan oikein kunnolla positiivisen pedagogiikan käyttöön. Sadun biisien, tarinoiden ja oppilaiden keskustelujen kautta sain vähän vahingossa vahvuuskylvyn, Olsson sanoo.
Hänen mukaansa oppilaat voivat saada vahvuuksista apua hankaliin tilanteisiin. Itselle vaikealta tuntuvia asioita jaksaa opiskella, kun saa voimaa ja kannustusta niistä asioista, joissa on itse vahvoilla.
Myös muiden kanssa työskentely on helpompaa, kun tuntee itsensä.
Vitosluokkalainen Eva Clerc vahvistaa, että luokalla on hyvä yhteishenki.
– Meillä tytöt ja pojat eivät hengaa erillään niin kuin monilla muilla luokilla.
Oppilaiden vanhemmat ovat olleet mukana projektissa. He muun muassa sovittivat kappaleita, vetivät taidepajoja ja harjoituttivat oppilaita ennen kappaleiden levyttämistä. Moni musiikkiluokkalaisen vanhempi on ammattimuusikko.
Välillä projekti stressasi oppilaita. Oli kiire. Kappaleet piti osata soittaa ennen studioon menemistä.
Kun kiire alkoi silminnähden painaa, projektissa mukana ollut vanhempi ja itsekin musiikinopettajana työskentelevä Pauliina Kupiainen muistutteli lapsia sadun sanomasta.
– Huomautin, että pitää tukeutua siihen, mistä olette kirjoittaneet lauluja. Pitää kaivaa rohkeus esiin ja uskaltaa yrittää.
Koko porukka – opettajat, vanhemmat ja oppilaat toivovat, että mahdollisimman moni löytäisi kappaleet ja nuottikirjan. Ne voisivat antaa muillekin lapsille työkaluja omien vahvuuksiensa löytämiseen.