Olisitko valmis maksamaan enemmän veroja, jotta lapsesi tai lapsenlapsesi saisivat laadukkaampaa opetusta? Että heidän kouluunsa voisi palkata lisää opettajia?
Mitä vastaisit? Tai mitä naapurisi vastaisi?
Tai entä jos kysyttäisiin: oletko valmis maksamaan enemmän veroja, jotta opettajille voitaisiin maksaa parempaa palkkaa?
85 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus pitäisi nostaa muiden Pohjoismaiden tasolle. 77 prosentille on tärkeää, että oma kuntavaaliehdokas haluaa parantaa kunnan koulutus- ja kasvatuspalvelujen laatua. Puolet pitää opettajien palkkaa liian pienenä.
Kannat kertovat, että kansalaiset ymmärtävät korkeatasoisen koulutuksen merkityksen.
Luvut ovat OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Kysely tehtiin tammikuussa.
Jos vastaajilta olisi kysytty samat asiat veronmaksuhalujen kautta, ihan noin isoa hurraata tuskin olisi kajautettu.
Mutta uskon – haluan uskoa – että moni on hetken kuitenkin miettinyt, mistä rahat koulutukseen otettaisiin. Että se saattaa tuntua myös heidän omassa kukkarossaan. Tai olla pois jostain muusta julkisesta rahoituksesta.
Ja sitten ovat paitsi-maat.
Niukoilla koulutusrahoilla on sitkuteltu hyvinkin riman yläpuolella, mutta oppimistulosten notkahdus on näkyvissä. Eivätkä opettajat loputtomiin jaksa venyä.
Tuoreimmat koulutusrahojen tilastot ovat noloa luettavaa. Valtaosin OECD-maat olivat vuodesta 2012 vuoteen 2017 kasvattaneet koulutussatsauksiaan – ja sitten ovat paitsi-maat.
Kanada, Meksiko, Slovenia, Suomi.
Suomen nykyisen hallituksen poliittiset arvovalinnat ovat puhaltaneet myönteistä puhuria koulutuksen purjeisiin. Pysyvän rahoituksen nosto odottelee kuitenkin vielä tyvenessä.
Viime viikolla katseet koulutuksen rahoitukseen käänsi Kevan analyysi kunta-alojen työvoimatilanteesta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia ei kouluteta tarpeeksi.
STT:n uutisessa opetusministeri vastasi huoleen aikoen esittää koulutukseen lisää panostuksia koulutuspaikkojen lisäämiseksi. ”Se on investointi, joka kannattaa tehdä.”
Juttu koulutuksen rahoituksesta: Kiri, Suomi, kiri – maamme koulutusrahoitus ei ole Pohjoismaiden tasolla
Minna Ängeslevä on Opettaja-lehden päätoimittaja.
Twitterissä @MAngesleva
Tekijältä
Hei Suomi, on aika päivittää suhteesi opettajiin
Tärkeintä on luoda oppilaaseen aito ja luottamuksellinen suhde, joka ruokkii yhteistyötä ja oppimista.
Näin luokanopettaja Tatu Luoto kuvasi opettajan työtä Helsingin Sanomissa 17.2. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Ilahduin Tatun kirjoituksesta. Hän kuvasi opettajan työtä tavalla, jonka varmasti moni OAJ:läinen allekirjoittaa.
Tänä keväänä OAJ aloittaa puolitoistavuotisen tutustumismatkan opettajuuteen, ja kutsumme kaikki Suomessa asuvat mukaan. Matkan päämääränä on vahvistaa opettajuuden arvostusta.
Matka alkaa maaliskuussa Lahdesta, Kivimaan koulusta. Esimakua saat jutusta Kumppanukset: Opettaja Anna Huhtamäki tutustuttaa psykologi Jaakko Sahimaan koulunsa arkeen.
Lahden jälkeen lisäämme vauhtia ja nostamme valtakunnallisilla kanavilla esiin OAJ:läisiä eri koulutusasteilta. He katsovat Suomea silmiin ja muistuttavat opettajuuden ydinasioista – juuri sellaisista, joista Tatukin kirjoitti.
Heikki Pölönen
Kirjoittaja on OAJ:n viestintäpäällikkö, joka vetää arvostushanketta.