Kukaan ei yksin voi rakentaa hyvää yhteisöä. Tässä lehdessä haastatellut kempeleläinen, hattulalainen taipalsaarelainen ja pyhäjokinen rehtori vahvistavat väitteen: he korostavat yhteistyön ja yhteisön merkitystä.
Johtaja on kuitenkin ratkaisevassa asemassa: Hän voi mahdollistaa yhteisöön hengen, jossa viihdytään ja innostutaan. Hän ei voi tehdä sitä yksin, mutta ilman häntä toisten yritykset sammuvat.
Omaan työhön vaikuttaminen on tutkitusti tärkeä työhyvinvoinnin ja motivaation lähde. Jos yhteisöön pääsee rakentumaan kokeiluun kannustava ja yhdessä oppiva ilmapiiri, se voi innostaa aivan eri tavalla kuin yksin tekemisen tai autoritaarisen johtamisen kulttuuri.
Johtamisen merkitys ei useinkaan näy siihen osoitetuissa resursseissa. Monella rehtorilla on jopa kymmeniä alaisia. On selvää, ettei johtamisen laatu silloin säily.
OAJ ajaa johdettavien ylärajaksi 20:tä, mikä mahdollistaisi henkilökohtaisen johtamisen jo aivan eri tavalla.
Hyvässä koulussa yhteisön ja elämän pelisääntöjä opetellaan yhdessä.
Sanonnan mukaan se, joka elää kuritta, kuolee kunniatta.
Kun kuri-sana käsitetään sen alkuperäisestä merkityksestä käsin, sananlasku sopii hyvin myös tähän päivään: Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan kuri tarkoittaa joko suuntaa tai kujaa, uomaa ja solaa. Siis jos elää suunnatta tai rajoitta, ei menesty.
Rajojen opettelu on keskeistä ihmisiksi elämisen opettelussa. Parhaimmillaan rajat ja sen myötä toisten ihmisten kunnioitus opitaan kodeissa. Koulu voi tässä tukea, mutta yksin se ei pysty siitä vastaamaan.
Hyvässä koulussa yhteisön ja elämän pelisääntöjä voidaan luoda ja opetella yhdessä ja turvallisesti. Rakentamiseen tarvitaan kaikkien tahtoa, rehtorista opettajiin ja oppijoihin. Tässä työssä rehtoreilla on valtava merkitys.
Antoisaa kesää kaikille!
Hanna Ottman
X:ssä @HannaOttman