Kiri, Suomi, kiri – maamme koulutusrahoitus ei ole Pohjoismaiden tasolla

Suomi on jäänyt koulutussatsauksissa muiden Pohjoismaiden tahdista. Vajeen korjaamista vaativat muiden muassa OAJ ja Sivista. Myös Kuntaliitto haluaa vahvistaa perusrahoitusta.

Jos hiihdettäisiin Pohjoismaiden koulutusrahoitusmestaruudesta, Norja voittaisi tämänkin kisan. Suomi jäisi viimeiseksi.

Muut Pohjoismaat laittavat koulutukseen Suomea suuremman osuuden bruttokansantuotteestaan, ilmenee viime vuosien Education at Glance -selvityksistä.

Suomi jäi vuonna 2017 Pohjoismaiden keskiarvosta 0,4 prosenttiyksikköä. Se voi vaikuttaa vähäiseltä, mutta OAJ:n laskemien mukaan keskiarvoon pääseminen vaatisi kuitenkin kaksi miljardia lisäeuroa suomalaiseen koulutukseen.

– Ero on kirittävä kiinni, jos Suomi haluaa jatkossakin olla koulutuksen kärkimaa. Tämä on nyt puolueiden käsissä, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:stä sanoo.

 

Vuosina 2012–2017 muut Pohjoismaat sekä suuri osa muista OECD-maista ovat satsanneet koulutukseen samalla, kun Suomen kouluturahoituksen perustaso on laskenut. Suomen panostus on pienentynyt tuona aikana kymmenellä prosentilla, esimerkiksi Norjan kasvanut viidellä.

– Keskeisimmät kilpailijamaamme ovat ymmärtäneet osaamisen merkityksen ja investoivat siihen lisää vaikeinakin aikoina, toisin kuin Suomi, Salo sanoo.

Toisaalta Pohjoismaissa oppimistulokset eivät ole olleet niin hyviä kuin Suomessa. Salo myöntää, että Suomessa on maltillisilla panostuksilla saatu erinomaisia tuloksia.

– Vaillinaisia resursseja on käytetty järkevästi, mutta rajansa kaikella. Vaikka nykyhallitus on kääntänyt rahoitussuunnan, muutos ei vielä ole läheskään riittävä. Huippuluokan tulokset, osaamis- ja koulutustason nosto sekä korkealaatuinen tutkimus ja kehittäminen tarvitsevat kunnolliset voimavarat.

Voisimmehan olla parempiakin kuin muut Pohjoismaat.

Suomalaiselle koulutukselle työstetään nyt yli hallituskausien ulottuvaa koulutuksen kehittämisohjelmaa, joka vaikuttaisi vielä vuosikymmenten päässäkin.

Tätä koulutuspoliittista selontekoa odotetaan eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa.

– Selonteon tavoitteet nostaa suomalaisten osaamista ja koulutustasoa ovat todella hyviä, mutta niitä ei voida toteuttaa ilman rahoituskiriä, Salo korostaa.

Vähintään pohjoismaista rahoitustasoa vaativat OAJ:n lisäksi muun muassa Sivistystyönantajat eli Sivista. Myös Kuntaliitto haluaa vahvistaa perusrahoitusta, muttei ole sitonut vaatimustaan tiettyyn tasoon.

– Voisimmehan olla parempiakin kuin muut Pohjoismaat, herättelee Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

 

Selonteon luonnos ei vielä näytä tarkasti, miten rahoitus asettuu. Monin paikoin mainitaan riittävät resurssit täsmentämättä niitä sen tarkemmin.

– Selonteossa pitää pystyä sanomaan, millaista koulutusrahoituksen tasoa Suomelle tavoitellaan, Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Laura Rissanen sanoo.

Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen korostaa, että mitään ei ole vielä päätettyä.

– Keskustelu jatkuu yhä, ja lausuntopalautteet käydään tarkasti läpi. Jotkut haluavat tiukempaa konkretiaa, toisten mielestä selonteko on jo nyt liian tarkka.

Lehikoinen muistuttaa, että selonteon luonnoksessa on linjaus siitä, että ikäluokkien pienentyessä rahoitus pidettäisiin ennallaan ja rahaa suunnattaisiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen nykyistä enemmän.

– Se on huomattava linjaus, Lehikoinen sanoo.

Kuntaliiton Päivärinta pitää olennaisena, että tämä merkintä toteutuisi myös käytännössä, vaikka poliittiset päätökset eivät ole koskaan yksinkertaisia.

Eduskuntakäsittelyn jälkeen selonteon pohjalta tehdään konkreettinen toimeenpanosuunnitelma aikatauluineen.