Hanna Ottman: Radikaalit sitoutujat

Sitoutunut. Olen makustellut tätä sanaa viime viikot oikein erityisesti. Miksi se maistuu hyvältä?

Sitoutuminen tuntuu sotivan monia trendejä vastaan. Sitoutunut ei viittaa villiin ja vapaaseen tai kepeän nokkelaan trendisetteriin.

Se ei myöskään erityisemmin resonoi riippumattomuuden tai individualismin kanssa.

Sitoutunut on maltillisempi ja monitahoisempi kuin kiivas somekeskustelu.

Mitä enemmän sanaa kääntelee, sitä voimakkaammalta se tuntuu. Sitoutunut on vakaa, turvallinen, älykäs ja lämmin.

Mitä oikeampi kuva opettajien työstä on, sitä selvemmin näkyy heidän merkityksensä.

Nelinumeroinen luku opettajia ja esihenkilöitä on kertonut parin viime viikon aikana somessa, tv:ssä, radiossa, netissä, lehdissä, ulkomainoksissa joka puolella Suomea, mihin he ovat sitoutuneita.

Tavoitteena on saada mahdollisimman moni suomalainen tajuamaan, mitä opettajan työ on ja näkemään sen arvo.

Mitä ajantasaisempi ja oikeampi kuva opettajien työstä on, sitä selvemmin näkyy heidän merkityksensä.

Ja mitä selvemmin merkitys näkyy, sitä enemmän opettajia kuunnellaan siinä, miten kasvatus, koulutus ja tutkimus on järjestettävä.

Ja mitä paremmin ne on järjestetty, sitä paremmin Suomi voi.

 

Sillä mihin opettajat ovatkaan sitoutuneita?

Kasvurauhaan. Herättämään innostusta. Sivistykseen. Lapsen oikeuteen olla lapsi. Arvoihin, joiden varaan voidaan rakentaa hyvinvointia. Tukemaan vahvuuksia. Auttamaan oma potentiaalin löytämisessä.

Yhteistä näille kaikille on se, että niiden avulla ja päälle voi rakentaa.

Ei hajottaa, vaan rakentaa.

 

Opettajat tekevät pohjaa, jolle yksilö, perhe, työpaikka, yhteiskunta voi rakentaa tulevaisuuksia.

Tervettä itsetuntoa, osaamista, sovittelukykyä, monialaista tietotaitoa, sivistystä – kaikkea, mikä rakentaa ja vie eteenpäin.

Se on aika radikaalia polarisoituvassa yhteiskunnassa, jossa algoritmit tukevat vastakkainasettelua, kärjistystä ja pintakohuja.

Suorastaan vastavirtaan uimista.

Ai että se tuntuu hyvältä.

 

Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman

 

Lue lisää:

oaj.fi -> Tehdään tulevaisuuksia

 

Tekijältä

Unohditte meidät!

Lehden tekstejä editoidessani pohdin usein, pitääkö meidän todella luetella tässäkin yhteydessä kaikki opettajaryhmät erikseen. Jos luettelon jättää laittamatta, saattaa saada palautetta, että “taas meidät unohdettiin”.

Yleensä jätän litanian kirjoittamatta. Opettajiahan ovat niin varhaiskasvatuksen opettajat, luokanopettajat, aineenopettajat kuin rehtorit ja yliopistonopettajatkin. Ja niin edelleen.

Esimerkiksi tämän lehden pääjutussa kerrotaan, että OAJ:n mielestä opettajat ansaitsevat korvauksen korona-aikana venymisestään. Korvaus kuuluu ihan kaikille opettajille, mutta tekstin luettavuuden vuoksi emme mainitse jokaista opettajaryhmää erikseen.

Myös konteksti vaikuttaa. Jos jutussa kerrotaan varhaiskasvatuksesta, opettaja-sanalla ei toki viitata kaikkiin opettajiin.

 

Yhdestä asiasta emme kuitenkaa tingi. Varhaiskasvatuksen opettajat eivät ole varhaiskasvattajia.

Jos joku tässä on varhaiskasvattaja, se olen minä. Kodinhoitohuoneeni hyllyllä on nimittäin itämässä kymmenkunta perunaa. Kevät lähestyy!

Johanna Äijälä

Lue samasta aiheesta

Näkökulmat

Hanna Ottman: Heti ytimessä

14.01.2021
Näkökulmat

Hanna Ottman: Toivo

17.12.2020