Loma. Ai mikä ihana asia, vai mitä?
Aina koulujen lomat eivät kuitenkaan ole tarkoittaneet samaa vapautta kuin nykyään.
Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä kansakoulun kahdelle ylimmälle luokalle voitiin myöntää perunannostoloma, tai oikeastaan lupa, joka laskettiin koulutyöksi.
Opettajain Lehti listasi muitakin lain pykäliä:
”Oppilaiden on keväällä otettava osaa koulun puutarhan kuntoonpanoon siinäkin tapauksessa, että se siirtyy kevätlukukauden jälkeen.”
Kouluhallitus hyväksyi hiihtoloman kansa- ja oppikouluihin 1933. Urheilemiseen tarkoitettua lomaa ajoi erityisesti Lauri ”Tahko” Pihkala, joka noihin aikoihin kirjoitti myös Opettajain Lehteen useampiosaisen kannanoton hiihtämisen kasvatuksellisista hyödyistä.
Toisin kuin voisi luulla, syysloma ei ole perunannostoloman perillinen. Nykyisestä syyslomasta voi kiittää OAJ:tä, jonka ehdotukseen Kouluhallitus alkoi suhtautua myönteisesti 1980–1990-lukujen taitteessa.
Sitä ennen oli saavutettu jo viisipäiväinen kouluviikko, joka astui pysyvästi voimaan lukuvuoden 1972–1973 alussa.
Vieläkään lomien kuningas, kesäloma, ei saa levätä rauhassa. Jälleen kerran tänä vuonna keskustellaan loman siirtämisestä eteenpäin, vaikka valtaosa opettajista vastustaa ajatusta.
Lähteenä myös Juho Kotakallion kirjoitus HOAY:n Rihveli-lehdessä 1/2026.
Juhlavuoden juttusarja
Opettaja-lehti on ilmestynyt vuodesta 1906 alkaen. Tähän juttusarjaan poimimme makupaloja siitä, mikä milloinkin on ollut pinnalla opetusalalla ja lehdessä.