26.10.2018
Vanhastaan medialukutaito oli sitä, että osasi erottaa journalistisen jutun mainoksista tai mielipiteistä.
Oleellista oli tunnistaa, milloin oli tehty objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen pyrkivä journalistinen juttu ja milloin taas tiedon lähde kertoi vain itselleen edullisimman näkökulman asiasta.
Sittemmin meille on tullut tutuksi monia muitakin medialukutaitoa vaativia ilmiöitä valeuutisista piilovaikuttamiseen ja tietoiseen harhauttamiseen asti.
Toden ja epätoden, luotettavan tiedon ja vaikuttamisen tunnistaminen ovat entistäkin tärkeämpiä.
Yhteiskunnassa on jo nyt tahoja, jotka tietoisesti levittävät väärää tietoa ja rakentavat epätosia todellisuuksia. Näillä luodaan mielikuvia, joilla pyritään saamaan aikaan epäsopua ja epäluottamusta ihmisten välille. Tällainen vaikuttaminen tapahtuu pääosin verkossa.
Suomi on koko maailman mittakaavassa poikkeus ja nimenomaan yhdestä syystä.
Vaikuttaminen ei tietenkään ole uutta Suomessa. Vielä elää sukupolvi, joka keräsi lentolehtisiä, joissa koetettiin vaikuttaa suomalaisten käsityksiin sodan osapuolien tarkoitusperistä ja tavoitteista. Niissäkin kerrottiin valeuutisia, annettiin disinformaatiota ja pyrittiin luomaan sisäistä eripuraa.
Ratkaiseva ero nykypäivän vaikuttamiseen on siinä, että silloin tiesimme, kuka tiedon lähde oli, ja lehtisten sanoman pystyi luokittelemaan pelkästään sen perusteella.
Nyt emme aina tiedä tiedon lähdettä saati tunne tahoa, joka on viestin takana. Vaikuttaminen on ajoittain niin taitavaa, ettemme huomaa olevamme ihan vanhanaikaisen propagandan kohteena.
Tällainen vaikuttaminen ei ole teinien puuhaa vaan systemaattista, suunniteltua ja pitkäjänteistä häirintää, jonka kohteina ovat yhteiskunnan toimivuus ja luottamus.
Useiden asiantuntijoiden mukaan Suomi on koko maailman mittakaavassa vaikuttamispyrkimysten kohteena poikkeuksellinen ja nimenomaan yhdestä syystä: meillä on koulujärjestelmämme vuoksi vahva yleissivistys ja sen varaan rakennettu yhteiskunta, joka toimii.
Keskivertosuomalaisella on kansainvälisesti arvioiden poikkeuksellisen hyvät välineet tunnistaa trollaus ja sivusta vaikuttaminen. Kyseenalaistamme näkemäämme, ja tiedämme tarpeeksi osataksemme miettiä omilla aivoillamme, voiko asia olla totta.
Lisäksi kaikki yhteiskuntaluokat kokoavan koululaitoksemme vuoksi tunnemme toisiamme niin hyvin, ettemme helposti usko kaikkea, mitä toisessa kuplassa elävästä sanotaan.
Sivistys on kansakunnan henkivakuutus.
Hanna Ottman
Twitterissä @HannaOttman
Lue lisää jutusta Videon todistusvoima karisee, mutta tunteita tunnistamalla pääsee pitkälle
toimittajalta
Pedagogiset järjestöt vaikuttavat
Pedagoginen toimikunta tuo 38 000 yleissivistävän opettajan äänen kuuluviin OAJ:n organisaatiossa. Pedagogisten opettajajärjestöjen edustajisto POE koostuu 33 jäsenjärjestöstä, jotka edistävät oman oppiaineensa opetusta ja täydennyskoulutusta.
Ysiläisten opettajien ohella kaikki muutkin opettajat ovat pedagogeja. Varhaiskasvatuksen opettajilla, ammatillisilla opettajilla sekä yliopistonlehtoreilla on edustus OAJ:n koulutuspoliittisessa toimikunnassa, joka valmistelee aloitteita, seuraa valtakunnan politiikkaa ja edistää edunvalvontaa.
Koska jokainen opettaja on kasvattaja, opettajan ja oppilaan kohtaamisilla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Jotta opettaja pystyy tekemään tärkeää kasvatustyötään hyvin, on huolehdittava muun muassa koulutuksen rahoituksesta ja työhyvinvoinnista.
Maija-Leena Nissilä
Lue lisää jutusta Arjen ääntä päätöksentekoon