Videon todistusvoima karisee, mutta tunteita tunnistamalla pääsee pitkälle – nämä kaksi kulmaa kannattaa huomioida mediakasvatuksessa

Median parissa korostuvat kahdet erityyppiset taidot. Toisaalta tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja empatiaa, toisaalta kriittisyyttä ja työkaluja tietojen tarkistamiseen.

Valeuutiset muuttuvat yhä petollisemmiksi

Näyttää ihan uutiselta, mutta sisältö on tarkoituksella tehty harhaanjohtavaksi, mikä se on? Valeuutinen. Tekstimuotoiset valeuutiset ovat tuttuja, mutta nyt tulee valeuutisten seuraava sukupolvi.

Jatkossa myös äänen ja liikkuvan kuvan todistusvoima vähenee, kertoo toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Tarjolla on jo melko kehittyneitä ohjelmia, jotka mahdollistavat äänen manipuloinnin aidon henkilön puheesta otetun näytteen pohjalta. Valeuutisen tekijä voi siis laittaa vaikkapa suurvallan presidentille sanat suuhun ja saada aikaan aidon kuuloisen äänitiedoston.

– Sanotuilla asioilla voi olla melkoisia seurauksia, Vehkoo totesi Mediakasvatuskeskus Metkan seminaarissa.

Myös liikkuvan kuvan manipulointi kehittyy koko ajan. Tulevaisuudessa emme voi luottaa videonkaan todistusvoimaan.

– Edessä on merkittäviä haasteita siinä, miten tällaiset valeuutiset pystytään tunnistamaan ja kumoamaan.

 

Valeuutisen käsitettä on käytetty paljon väärin. Valeuutisen määritelmä on kuitenkin yksinkertainen: se on harhautustarkoituksessa tehty teksti tai vaikkapa video, joka matkii journalismia mutta ei ole sitä.

Etenkin Yhdysvalloissa mehukkaita valeuutisia tehtaillaan mainostulojen toivossa. Euroopassa taloudellista voittoa tavoittelevia valeuutissivustoja on vähän, ja valeuutisia julkaisevat etenkin rasistisin motiivein toimivat sivustot.

Yritä tunnistaa oma vahvistusharhasi.

Miksi valeuutinen sitten toimii?

Meillä kaikilla on taipumus uskoa ja valikoida sellaista informaatiota, joka tukee omaa maailmankuvaamme. Ilmiötä kutsutaan vahvistusharhaksi. Kukaan ei ole sille immuuni.

– Mediakasvattajan on hyvä yrittää tunnistaa vahvistusharhan mekanismi myös itsessään, Vehkoo suosittelee.

 

Lue Johanna Vehkoon vinkit faktantarkistukseen jutustaOpettajat, näin tarkistat faktat verkossa.

 

Ihmisenä olemisen taidot purevat digimaailmassakin

Facebook-ryhmän julkaisuissa oli aina monta sataa kommenttia, joissa tuntemattomat ihmiset haukkuivat ja yllyttivät itsemurhaan.

19-vuotias Riikka kertoo kokemastaan rajusta kiusaamisesta Some deep story -dokumentissa. Riikan mielestä nettikiusaaminen on koulussa tapahtuvaa kiusaamista pahempaa, koska kiusaamista todistavat jopa tuhannet ihmiset eikä kiusaajia pääse karkuun.

Riikkaa kiusattiin suuressa Facebook-ryhmässä. Kiusaamisviestejä tuli yli 6 000.

– Aikuisten voi olla vaikea käsittää nettikiusaamisen volyymeja, sanoo Ylen toimittaja Joni Nieminen, joka kertoi dokumenttisarjasta Mediakasvatuskeskus Metkan seminaarissa lokakuussa Helsingissä.

Nieminen on pahoillaan siitä, että haukkuminen on netissä niin arkipäiväistä. Hän painottaa, että mediakasvatus on empatiakasvatusta. On osattava asettua toisen saappaisiin ja ymmärrettävä, miltä viestit toisesta tuntuvat.

 

Riikan tapaus kuvaa somemaailman synkimpiä puolia, mutta empatiataidot ovat ytimessä kaikessa digitaalisen median käytössä. Kun lapset tai nuoret käyttävät mediaa, he enimmäkseen toimivat sen välityksellä keskenään.

– Siksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen on kaiken a ja o, mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja Mannerheimin lastensuojeluliitosta sanoo.

Mediakasvatus on empatiakasvatusta.

Empatia on taitoa nimetä toisen tunteita, ymmärtää toisen näkökulma ja kohdata toinen myönteisesti. Pohjana on kyky tunnistaa omia tunteita.

Pienen lapsen empatiakykyä kehittää etenkin kasvattajan osoittama empatia.

– Mediataidot ovat ihmisenä olemisen ja ihmisenä kasvamisen taitoja, Rahja kiteyttää.

Myös Joni Nieminen korostaa opettajien, kasvattajien ja vanhempien esimerkkiä. Aikuisen kannattaa miettiä, kuinka itse puhuu ihmisistä ja asioista.

 

Rahja vinkkaa, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa mediasisällöt ovat hyvä väline, kun opetellaan tunteiden käsittelyä, tunnistamista ja säätelyä. Esimerkiksi kirjoista, videoista, lehdistä tai valokuvista voi etsiä erilaisia tunteita.

Lapsen kokemuksista saa paljon tietoa havainnoimalla mediaan liittyviä leikkejä: mitä tärkeitä asioita lapsi niissä käsittelee tai millaisiin hahmoihin samaistuu?

Isompien lasten kanssa hyvä harjoittelun aihe on se, miten teknologiaa voi käyttää niin, että huomioi ihmiset ympärillään. Miten esimerkiksi kuvaustilanteissa huomioidaan kaikkien osapuolten näkemys, kuinka viestitään verkossa kunnioittavasti tai ollaan reiluja kavereita myös netissä?