Tampere3-prosessi saavutti lakipisteensä, kun uusi Tampereen yliopisto aloitti vuodenvaihteessa. Korkeakouluyhteisössä tietoa tuottaa ja jakaa 30 000 opiskelijaa ja 5 000 työntekijää.
Yliopiston kärkialat ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Monitieteisissä tutkimushankkeissa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten sähköjärjestelmästä tehdään ilmastoneutraalimpi ja miten robotteja voidaan käyttää hyvinvointipalveluissa.
OAJ on seurannut yhdistymisprosessia, jossa on riittänyt mutkia.
Henkilöstöjärjestöt ja opiskelijat ovat olleet pettyneitä siihen, että yliopiston hallituksessa ei ole yhtään henkilöstön edustajaa. Myös sitä on ihmetelty, että yliopiston hallituksen seitsemästä jäsenestä vain kaksi on naisia. Matkan varrella on esitetty epäilyjä siitä, että teknologiateollisuus olisi vaikuttamassa vahvasti uuden yliopiston linjauksiin.
OAJ:n huolena on ollut, että Tampere3 näyttää tietä suuntaan, jossa yliopiston ja ammattikorkeakoulun erilliset profiilit uhkaavat kadota.
Mahdollisuuksia ja epävarmuutta
Katriina Veikkolainen, suomen kielen yliopisto-opettaja, Tampereen yliopiston kielikeskus
”Opetan tieteellistä kirjoittamista kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoille. Toimin myös jukolaisena luottamushenkilönä. Lähden mukaan uuteen odottavaisella mielellä.
Suurin muutos omassa työssäni on se, että Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston kielikeskukset yhdistyvät. Meille on valittu yhteinen johtaja, päällikkö ja kieliryhmittäiset lähiesimiehet. Jatkossa teemme opetussuunnitelmatyötä yhdessä ja tarjoamme kursseja koko uuden Tampereen yliopiston opiskelijoille.
Kielikeskusten yhdistyminen on teettänyt paljon töitä. Kokoustamista on ollut paljon eri kampuksilla, sillä myös Tampereen ammattikorkeakoulun kielipalvelujen opettajat ovat mukana prosessissa.
Yliopistojen yhdistymisprosessi ei ole sujunut kivuttomasti. Esimerkiksi konsistorin ja hallituksen valinnassa ei ole oikein kuultu henkilöstöä, vaikka kyselyjä ja työpajoja onkin järjestetty.
Näen kielikeskusten yhdistymisen mahdollisuutena tehdä jotain aidosti uutta ja mahdollisesti kielirajat ylittävää. Isommassa yksikössä on ehkä mahdollista suuntautua itseä kiinnostaviin asioihin, esimerkiksi monikielisten opiskelijoiden tukemiseen ja verkkopedagogiikan kehittämiseen.
Tulevaisuuden näkymät kuitenkin huolettavat. Tuleeko meille lopulta yksi yhteinen kielikeskus? Mitä työehtosopimusta sovelletaan? Avoimia kysymyksiä on paljon, ja se lisää stressiä ja epävarmuutta.”
Odottavin mielin kohti uutta
Terhi Kaarakka, matematiikan lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto
”Päätyökseni opetan matematiikkaa tuleville diplomi-insinööreille, ja tutkimuksellisesti minua kiinnostaa erityisesti teknologialla tuettu matematiikan oppiminen. Toimin myös JUKOn pääluottamusmiehenä.
Lähden kohti uutta odottavin mielin ja jännittyneenä. Siirrymme Tampereen yliopiston matemaatikkojen kanssa samaan yksikköön, joka sijoittuu hyvinkin suureen informaatioteknologia ja viestintä -tiedekuntaan. Uskoisin, että muutokset tulevat olemaan melkoisia.
Yhdistymisprosessi on ollut pitkä ja polveileva, ja vetovastuu on vaihtunut useampaan kertaan. Loppumetreillä oli melkoinen kiire, ja moni tärkeä asia jäi vielä epäselväksi.
Henkilöstölle on annettu mahdollisuuksia kommentoida esityksiä, mutta välillä mietityttää, onko kommenteilla mitään vaikutusta. Toisaalta näin isossa yhteisössä on monenlaisia näkemyksiä, eivätkä ne aina kohtaa oman näkemyksen kanssa.
Pidän työstäni kovasti. Vaikka työtä on välillä liikaa, se on monipuolista ja antoisaa. Toivoisin, että yhteistyö avaa lisää mahdollisuuksia tutkimukseen.
Pelkään, että reissaamista yliopistojen välillä tulee enemmän, jolloin työaikaa hukkautuu turhaan.”
Lähiopetus huolettaa
Lasse Hillman, konetekniikan lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
”Lähden avoimin ja innostunein mielin mukaan uuteen Tampereen korkeakouluyhteisöön.
Olemme pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja käyttäneet yhteisiä oppimisympäristöjä. Nyt olemme tehneet opetussuunnitelmaa ja yhteisiä opintokokonaisuuksia. Toivon, että yritysten kanssa tehtävät projektit lisääntyvät.
Yhdistymisprosessista on tiedotettu säännöllisesti ja hyvin ainakin täällä Tamkissa. Tampere3-projektilla on omat verkkosivut, joista saa halutessaan tietoa. Tamkissa on järjestetty keskustelutilaisuuksia, joihin on kutsuttu myös henkilöstö.
Tamk on edelleen oma yksikkönsä. Isoin muutos on omistajan vaihtuminen, josta seuraa muutoksia työehtosopimuksiin.
Duaalimallille on edelleen tarvetta, joten siinä mielessä en ole yhdistymisestä huolissani. Uskon, että uusi yliopisto-omistaja ymmärtää korkeakoulujärjestelmän perusidean kahdesta rinnakkaisesta toimijasta ja antaa ammattikorkeakoulun päättää ja huolehtia omista asioistaan.
Uskon, että uusi Tampereen yliopisto tarjoaa opiskelijoille entistä monipuolisempia opiskelumahdollisuuksia.
Lähiopetuksen määrästä olen huolissani. Se on jo vähentynyt rajusti, joten yhdistämisen jälkeen lähiopetuksen resurssien riittävyydestä on pidettävä huoli.”