Joulupöytään jo syyskuussa

Kun joulu kolkuttelee jo ovella, ihmiset rynnivät ruuhkassa ja tekevät viime hetken hankintoja. Mutta ei tuusulalainen luokanopettaja Onneli Mentula. Hän istuu kotona kynttilänvalossa, syö suklaata ja katselee joululeffaa.

Hänen ei tarvitse tehdä enää mitään, koska kaikki on jo tehty.

Onneli on jouluttaja – ihminen, joka on niin hurahtanut jouluun, että alkaa valmistella sitä kuukausia aiemmin. Itse asiassa valmistautuminen alkaa heti edellisen joulun loputtua.

– Miksi juhlia joulua vain muutama päivä, kun sitä voi fiilistellä ympäri vuoden? hän kysyy.

Onnelin jouluhurahdus ilmenee monin tavoin. Joululahjoja hän saattaa hankkia jo joulun jälkeisistä alennusmyynneistä.

Loppukesästä hän aloittaa lahjahankinnat tosissaan.

– Paketoin lahjat heti, joten lahjakassi on tuttu näky olohuoneen nurkassa jo elokuussa.

Jouluradio on Onnelin lempikanava, sitä voi kuunnella ympäri vuoden netistä. Onneli on myös kävelevä joulukalenteri. Hän tietää aina, kuinka monta päivää, tuntia, minuuttia ja sekuntia on jouluun.

Kun jouluun on sata päivää, Mentuloilla istutaan juhlapöytään. Vaikka eletään syyskuun puoliväliä, Onneli kokkaa täyden jouluaterian, kattaa kauniisti, antaa miehelleen ja lapsilleen pienet paketit ja ottaa tietysti joulupöydästä valokuvan someen.

– Joulu 100 päivää -juhla merkitsee minulle lupaa alkaa elää joulua täysillä. Harmillisesti kaupoissa on tuohon aikaan vielä hyvin vähän mitään jouluista ruokaa, joten usein keittelen lanttuja itse.

Koiralleen Onneli on hankkinut joulupaidan. Hän haaveilee setistä, johon kuuluisivat paidat koko perheelle.

– Kukaan muu ei sellaisesta haaveile, joten jäänee unholaan.

Rakkaus jouluun näkyy myös Onnelin työssä ekaluokan opettajana.

– Työskentelin seitsemän vuotta aikuiskoulutuksessa ja syksyllä palasin luokanopettajaksi. Nyt voin tunnelmoida töissäkin aiempaa enemmän – ovathan lapset otollinen kohde joulujutuille.

Tänä vuonna Onneli teki luokkaan tonttuoven, joka täydentyi päivä päivältä. Oveen liittyi myös hänen kirjoittamansa tarina, jossa seikkaili vuorollaan luokan jokainen oppilas.

Onnelin kollegoissa on muutama muukin jouluun hurahtanut. Yhden kanssa hän vertaili joulukuun alussa, kummalla on enemmän joululakanoita. Toinen kulkee koko joulukuun punaisissa vaatteissa.

Pitkä valmistautuminen jouluun kuulostaa ei-jouluihmisestä kovin työläältä. Onnelin mukaan se on kaikkea muuta.

– Valmisteleminen on mukavinta. Teemme paljon yhdessä perheen kanssa, vaikka mieheni ja lapseni eivät olekaan yhtä höpsähtäneitä. Minulle joulussa on tärkeintä rauhoittuminen, estetiikka ja läheiset. Siksi haluan, että kaikki on valmista hyvissä ajoin.

Jouluaaton ohjelma toistuu Mentuloilla aina samanlaisena ja samassa järjestyksessä – kuten lukemattomissa muissakin suomalaiskodeissa.

Jos Mentulat viettävät joulua kotonaan Tuusulassa eivätkä Sodankylässä Onnelin vanhempien luona, on joulupöydässä silti Onnelin äidin tekemät laatikot.

– Hän lähettää ruokapaketin Matkahuollon kautta. Se pakkaus, jos mikä, on rakkautta pullollaan.

Aattoyönä, kun muut ovat jo menneet huoneisiinsa, Onneli jää vielä olohuoneeseen katselemaan kuusta ja tunnelmoimaan.

– Joulussa kauneinta ovat perinteet ja se, että niiden avulla voi elää uudestaan menneitä aikoja. Ja lohdullisinta se, että kaikki voi alkaa aina uudestaan.