Himomatkailija Joanna vaihtoi lentämisen hitaisiin elämyksiin – ”oleellisinta on muuttaa elämisen rytmiään”

Toissa kesänä Joanna Heinonen ja hänen miehensä lensivät häämatkalle Islantiin. Joannalle matka kuumien lähteiden maahan oli jo kolmas, mutta tällä kertaa hän ei pystynyt nauttimaan reissusta kunnolla.

Saaren turismi oli räjähtänyt käsiin. Teki kipeää tajuta, että omakin matka kuormittaisi maan herkkää luontoa kohtuuttomasti.

Talven aikana Joanna jutteli ympäristötietoisen ystävänsä kanssa ja mietti lukemiaan matkakertomuksia, joissa lentämisen ympäristövaikutuksia ei mainittu sanallakaan. Seuraavana kesänä himomatkailija oli valmis panemaan itsensä selkä seinää vasten.

Hän ei lentäisi viiteen vuoteen. Varmuuden vuoksi luokanopettaja julkisti lupauksensa blogissa, jonka perusti projektiaan varten.

Joanna Heinonen on opetellut tekemään arjestaan niin mukavaa, että loma tuntuu lomalta myös kotioloissa.

Ympäristötietoiseen matkailuun ja itsetutkiskeluun keskittyvässä blogissaan Joanna on pohtinut, mikä sai hänet lentämään useita kertoja vuodessa. Hän tajusi kuvitelleensa, että ulkomaanmatkailu on ainoa tapa varmistaa jaksaminen.

Ehkä kyse oli myös statuksen hakemisesta. Lopulta ulkomaille pyrähtelystä tuli tapa.

Jyväskylän Korpilahdella asuva Joanna on aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista, mutta lentämisen hiilidioksidipäästöjä hän ei nuorempana osannut murehtia. Nyt hänen aivonsa ovat naksahtaneet uuteen asentoon.

– Olen pohtinut, mikä on yksilön oikeus tehdä ympäristöä tuhoavia valintoja. Oikeuttaako maailman avartaminen siihen? Mielestäni ei, koska maailmaa voi avartaa myös tavoilla, jotka eivät vahingoita ympäristöä.

Eri kulttuureihin voi tutustua esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa. Joanna suosittelee myös lukemista sekä Museokorttia, jolla pääsee minikulttuurimatkoille 280 kotimaiseen museoon.

Ennen lentolakkoaan Joanna ei arvostanut kotimaanmatkailua. Nyt yksi uusista rakkauksista on Lappi. Kaupunkikohteista ovat sytyttäneet muun muassa Tampere ja Helsinki.

– Joululomalla olin ystäväni kanssa kaksi yötä Helsingissä hotellissa. Kävimme museoissa, oopperassa ja Yrjönkadun uimahallissa. Tuntui kuin olisin käynyt pidemmälläkin! Tarvittiin vain hyvää seuraa, ruokaa ja ajanvietettä.

Viime talvilomallaan matkailun ystävä oivalsi, että loman voi saada tuntumaan lomalta, vaikkei edes matkustaisi mihinkään. Oleellisinta on muuttaa elämisen rytmiään: mitään ei tarvitse tehdä kiireellä.

Joanna nukkui pitkään, kävi hemmotteluhoidossa ja lounasti ystäviensä kanssa. Hän kirjoitti, katseli elokuvia ja maalasi pukuhuoneen seinät.

Oli muuten ihana loma.

Jonain päivänä Joanna haluaisi vielä matkustella maata pitkin Euroopassa. Hän on oivaltanut, että hidas matkanteko kokemuksineen on osa elämystä.

Entisiin tapoihinsa opettaja ei aio enää palata. Lentämisen lopettaminen ei lopulta tuntunutkaan luopumiselta. Tilalle tuli parempi arki, josta ei tarvitse paeta.

– Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota itsestäni huolehtimiseen.

Samalla Joanna on tehostanut kierrätystään, vähentänyt tavaroiden ostamista ja alkanut selvittää eri polttoainemuotojen ympäristövaikutuksia. Hän kokee elävänsä nyt arvojensa mukaisesti, mikä on parasta koko lentolakkoprojektissa.

Keuruun ala-asteella ekaluokkaa opettava Joanna haluaa puhua ilmastonmuutoksesta myös oppilailleen. Hän painottaa, että koska ihminen on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen, myös ratkaisun avaimet ovat käsissämme.

– Olen kertonut, etten itse lennä. Toivon, että se voisi olla yksi esimerkki vaikuttamisen tavoista.

Opettajana ja lähimatkailun puolesta liputtavana bloggarina Joannalla on mahdollisuus haastaa ihmisiä miettimään omia valintojaan. Hän toivoo, ettei kukaan jättäisi ekotekojaan tekemättä uskonpuutteen vuoksi.

– Jos sinä ja kaksisataa muuta ihmistä päätätte olla nousematta lentokoneeseen, ei se kone silloin lennä.