Tuutsonitempaukset pitävät päiväkodin porukan hyvinvoivana -”onko tämä nyt sitä huumoria”, lapset kysyvät

Nauru räjähtelee kahvihuoneessa. Se on normaalia tässä päiväkodissa.

Nyt se kumpuaa siitä, kun päiväkodinjohtaja Tanja Palosaari, varhaiskasvatuksen opettaja Taija Rantahuhta sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajat Sari Keränen ja Miia Pekkarinen kertovat tempauksista, joihin heidän työyhteisönsä on osallistunut vuosien aikana.

On kilpailtu omassa Amazing Racessa, potkittu hankifutikset, seilattu Kunnon laivat ja juostu Midnight Runit tai hassuteltu omin päin. Viime vuonna tuli voitto jalkapallon Unelma cupin harrastesarjassa.

Tanssikallion päiväkoti on liikuntapainotteinen päiväkoti, jossa aikuinenkin saa juosta ja hyppiä.

– Ihminen, joka sanoo, että ”ei saa juosta käytävällä”, ei kuulu meidän taloon, Tanja linjaa.

Kun nelikolta pyytää kolme tärkeintä työhyvinvointivinkkiä, Miia vastaa salamana: kahvihuone.

– Meillä on ollut alusta asti ajatuksena, että ”mahdollista tiimikaverille tauko”. Kahvihuone on meidän yhteisöllinen paikkamme, Taija kertoo.

– Täällä näkyvät kaikkien persoonat, ja työyhteisöön kuuluu joka ikinen, Miia jatkaa.

Viime kuussa kahvihuoneen joulukalenterin luukku saattoi luvata pari minuuttia kylkitaivutuksia tai pelihetken. Sekin on keksitty, että tilassa mahtuu pelaamaan sählyä kipukoukulla.

Kahvi juodaan vain kahvihuoneessa. Lapsilla ei ole pääsyä sinne, mikä ei ole silti lapsilta pois.

– Koska meillä on paikka, jossa voi puhaltaa, pystymme olemaan asiakkaan käytössä sata lasissa, Tanja perustelee.

Välillä lapset kysyvät, että onko tämä nyt sitä huumoria.

Huumori on toinen hyvinvoinnin tuoja. Se on mukana kaikessa ja voi aikuisten kesken jopa lipsahtaa hyvän maun tuolle puolen.

Duudsonmaisesti on kilpailtu, montako marmeladikuulaa suuhun mahtuu yhtä aikaa. Myös lempeät jäynät ovat tuttuja.

– Totta kai hyödynnämme huumoria myös lasten kanssa. Se on osa heittäytymistä ja läsnäoloa, sanoo Taija.

– Ja opetamme lapsille huumoria. Välillä lapset kysyvät, että onko tämä nyt sitä huumoria, Sari jatkaa.

Työyhteisöllä on oma virkistystiimi, joka keksii kahdesti vuodessa vapaa-ajalla toteutettavan yllätyksen.

– Keväällä se on jokin liikuntajuttu. Lisäksi tiimi on esittänyt näytelmiä lapsille ja työntekijöille, Sari selvittää.

Joulukuinen yllätys oli ilta meikkaajan ja kampaajan käsittelyssä.

Joka kuukausi kehitetään jokin pienempi virkistys. Arkeen rakennetaan erikseen työhyvinvointihetkiä, sekä työajalle että vapaa-ajalle. On juoksulenkkiä ja pulkkamäkeä. Kuukausittain vartin kehonhuolto sovitetaan lasten satu- tai lepohetkiin.

Vähintään vuosittain yhteisö valitsee joukostaan Tuutsonien Tuutsonin, joka on edistänyt yhteisön työhyvinvointia. Kiertopalkintoa, räikeää lakinreuhkaa, on pakko pitää kerran julkisella paikalla.

Kolmas pointti on, että yhteishengen tulokset tuntuvat ja näkyvät.

– Osaamme olla ylpeitä työstä, jota teemme. Työstään ylpeä kasvattaja on lapsen etu, Tanja on vakuuttunut.

Taija kertoo vanhempien huomanneen, että työntekijöillä on kivaa töissä.

– Pidämme toisistamme huolta. Tykkäämme toisistamme aidosti, Sari sanoo.

Työyhteisön Whatsapp-ryhmän viestit piippaavat myös viikonloppuisin, mutta harvemmin ne koskevat työasioita.

– Tunnemme toisemme ja pystymme sitä kautta luottamaan toisiimme ja sitoutumaan työhön, Tanja selvittää.

Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat Hyvinkään kaupungin vähäisimpiä.

Työpaikka vaihtuu harvoin. Kun joku lähtee, hänelle sanoitetaan laulu. Tasavuosia täyttävälle neulotaan yhdessä villasukat tai säärystimet – tosin kukaan ei ole varsinaisesti käsityöihminen.