Kun ikäluokat pienenevät, valtion määrärahoja säästyy. Näitä rahoja pitäisi ohjata koulutuksen laadun kehittämiseen. Näin todettiin jo vuonna 2021 koulutuspoliittisessa selonteossa, joka on kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksymä ja ulottuu yli hallituskausien.
Muutos lapsimäärässä tulee olemaan suuri. Ikäluokkien pienentyessä perusopetusikäisten määrä putoaa jopa 95 000:lla vuodesta 2023 vuoteen 2040.
OAJ pitää välttämättömänä, että rahapotti pidetään koulutusjärjestelmässä. Se on yksi järjestön eduskuntavaalitavoitteista.
Kesäkuussa Suomi Areena -tapahtumassa eduskuntapuolueiden pu- heenjohtajilta kysyttiin, pitäisikö rahat säilyttää täysimääräisesti koulutuksessa. Myönteisesti vastasivat vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n puheenjohtajat.
Ajatus saa tukea tutkimuksesta.
Koulutukseen investoimalla on mahdollista kompensoida väestön ikääntymisen kielteisiä talousvaikutuksia tehokkaasti, osoittaa väestötieteen lehdessä Demographyssa vuonna 2024 julkaistu suomalaistutkimus.
Laskevan syntyvyyden aiheuttaman kuopan paikkaamiseksi koulutusinvestointeja ei tarvitsisi kasvattaa nykyisestä lainkaan, selvisi tutkimusryhmän simulaatiossa. Riittäisi, että ne pidetään nykytasolla. Kun lasten lukumäärä laskee, jokaiseen lapseen investoidaan enemmän.
Professori Mikko Myrskylä kertoo Laboren julkaisemalle T&Y-lehdelle, että tutkimusryhmä yllättyi tuloksesta ja tarkisti sen huolellisesti, mutta virhettä ei löytynyt.
Tutkimus perustuu olettamalle, että korkeampi koulutus lisää tuottavuutta. Myrskylä kuitenkin toteaa, että vaikka puolet tuottavuusedusta haihtuisi, tutkimuksen perusväittämä pätisi silti. Koulutuksella pystytään helpottamaan laskevan syntyvyyden vaikutusta.
Millainen rahamäärä ikäluokkien pienentyessä sitten olisi vapautumassa? Sen hahmottamiseksi on hyvä tuntea hieman valtionosuusjärjestelmää.
Valtionosuutta laskettaessa otetaan huomioon kunnan eri ikäisten asukkaiden määrä. Laskennan perusteena käytetään perushintoja, jotka määritellään vuosittain kullekin ikäluokalle.
Tänä vuonna esimerkiksi yläkoulu- ikäisestä 13–15-vuotiaasta laskettava perushinta on noin 13 500 euroa. Lisäksi kunnan olosuhteiden perusteella maksetaan lisäyksiä ja lisäosia.
Valtio maksaa laskennallisista kustannuksista neljäsosan, loppu on kunnan omarahoitusosuutta.
Laskenta ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista, että vain kerrottaisiin eri ikäisten kuntalaisten määrät perushinnoilla ja tehtäisiin tarvittavat lisäykset.
Tarkan laskelman tekeminen pitkälle tulevaisuuteen on erittäin hankalaa, neuvotteleva virkamies Lauri Piirainen valtiovarainministeriöstä kertoo sähköpostitse.
Laskentaa mutkistaa muun muassa se, että valtionosuuksien taso tarkistetaan vuosittain indeksillä. Lisäksi laskennallinen kustannuspohja korjataan joka vuosi toteutuneita kustannuksia vastaavaksi.
Rahoituksen taso riippuu siten yleisestä hintojen kehityksestä, kuntatalouden tilasta, sopeutuspaineesta ja siitä, miten kustannukset tulevat kehittymään ikäluokkien pienentyessä.
Valtiovarainministeriössä ei olekaan valmisteltu tarkkaa laskelmaa pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriö esitti kuitenkin virkapuheenvuorossaan arvion, että väestöennusteen mukainen asukasmäärä vuonna 2030 tuottaisi noin 140 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia kuin vuoden 2024 asukasmäärä.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, ettei heillä ole euromääräisiä laskelmia siitä, millaisesta potista puhutaan.
Ilman laskelmaa rahoitustason laskua kompensoivia päätöksiä on vaikea tehdä.
– Nyt tarvittaisiin ministeriön tai tutkimuslaitoksen tekemä arvio siitä, mitä perusopetuksen lasten lukumäärän muutos tarkoittaisi käytännössä. Tarvitaan laskelma, johon kaikki voisivat sitoutua, koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko OAJ:stä sanoo.
Ilman yleisesti hyväksyttyä arviota kansalaisten on myös mahdotonta seurata, toteuttavatko poliitikot julkilausumiaan rahoituksen pitämisestä koulutuksessa.
– Kun julkiset rahat ovat kortilla, niiden seurattavuudelle on erityinen tarve, Alanko sanoo.
Jos rahoituksen ohjaamisesta takaisin koulutukseen ei tehdä erillisiä päätöksiä, koulutukseen ohjautuva rahamäärä mitä todennäköisimmin vähenee.
Valtionosuusjärjestelmä on eräänlainen automaattileikkuri: kun varhaiskasvatus- ja kouluikäisiä kuntalaisia on vähemmän, rahaakin tulee vähemmän.
Koulutuksen ja kasvatuksen järjestämisen kustannukset eivät tipu samassa suhteessa. Koulutuksen järjestämisestä koituu kiinteitä kuluja, joita ei ole mahdollista sopeuttaa samaan tahtiin kuin väestö vähenee.
OAJ:n tekemän jäsenkyselyn mukaan opettajat pelkäävät, että ikäluokkien pienentyminen kasvattaa ryhmäkokoja, heikentää oppimisen tukea ja lisää opettajien työmäärää.
Väestökehitys näkyy opettajien mukaan jo nyt heidän työssään monin tavoin. Vastaajat kertovat eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden määrän kasvaneen, resurssien vähentyneen ja ryhmäkokojen suurentuneen.
Samalla osa vastaajista ajatteli, että väestökehitys voi antaa mahdollisuuden parantaa opetusalan arkea. Tämä onnistuu vain siinä tapauksessa, että henkilöstöä ja tukiresursseja ei vähennetä samassa suhteessa kuin ikäluokat pienenevät.
Oppilasmäärän laskussa voi olla mahdollisuus pienempiin ryhmiin, parempaan oppilastuntemukseen, rauhallisempaan työympäristöön ja yksilöllisempään tukeen.
Kyselyyn vastasi yli 7 500 varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella työskentelevää OAJ:n jäsentä. Kysely oli auki 17.8.–9.9.
-
OAJ:n vaalitavoitteet » puolustamisenarvoista.fi