Nuorten pahoinvoinnista ja koulujen ongelmista käydään tiedotusvälineissä jatkuvaa keskustelua. Opettajien työ on vaikeutunut, koska lapset ja nuoret oireilevat pahaa oloaan yhä voimakkaammin. Ratkaisuehdotukset päätyvät usein tarpeeseen lisätä resursseja.
Jos lapset voivat huonosti, on se oire siitä, että vanhemmat voivat huonosti. Se taas kertoo siitä, että yhteiskunta voi huonosti.
Yhteiskunnan arvopohja noudattaa käytännössä keskeisesti talouselämän arvopohjaa. Siellä vallitsee tunteeton kilpailu sekä maksimaalinen taloudellisen voiton tavoittelu.
Tämä edellyttää jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen kasvua. Se kasvattaa eriarvoisuutta, itsekkyyttä, syrjäytyneisyyttä sekä luonnon tuhoa.
Tällainen kehitys on kiihtynyt ja vahvistunut viime vuosikymmeninä ja aivan erityisesti viime vuosien aikana. Se ei voi olla vaikuttamatta perheisiin ja lapsiin.
Talouselämän arvot ovat ihmisyyden ja luonnon vastaisia. Ne ovat ristiriidassa opetussuunnitelman arvopohjan kanssa. Opsin arvoihin kuuluvat tasa-arvo, ihmisen arvostaminen, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys.
Tässä ristiriitaisuudessa toimiminen on koulun työtekijöille lähes ylivoimainen tehtävä. Kouluista on tullut terapiaverstaita, joissa yhteiskunnallista ongelmaa yritetään lääkitä näkemättä metsää puilta.
Suomen koulujen arvopohja tulisi soveltaa yhteiskunnan arvoiksi. Sen mukaiseksi tulisi suunnitella taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan sääntöjen ja rakenteiden kehittäminen.
Silloin ihmiset voisivat hyvin ja koulussa voitaisiin keskittyä opettamiseen ja oppimiseen.
Daniel Grönvall, erityisluokanopettaja
Emmi Hannuksela, opinto-ohjaaja
Juha Suominen, sähkötekniikan opettaja
Marja Kokkinen, koulutussihteeri
Pertti Simula, psykoanalyytikko
Riitta Wahlström, psykologi