Ammatillisella ja ammattikorkeakoulutuksella on edessä yhteisiä haasteita. Molempien rahoitusmallit perustuvat yhä vahvemmin tulosten mittaamiseen.
Ammattikorkeakoulun malli on lausuntokierroksella, ja ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen uudistamista käsitellään kevään aikana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä.
Kun resurssit opiskelijoiden kohtaamisesta vähenevät, nakertuu opetuksen ja oppimisen laatu.
Ammattikorkeakoulun rahoitusjärjestelmää uudistetaan niin, että se suosii ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia, vaikeuttaa tutkintoalan vaihtamista ja nopeuttaa valmistumista.
Nämä elementit eivät huomioi opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita, joihin amkeilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa. Köyhdyttämällä omia läpäisyvaatimuksiaan ammattikorkeakoulu voi valitettavasti sekä lisätä opiskelijoiden nopeaa valmistumista että parantaa taloudellista tilannettaan.
Ammatillisessa koulutuksessa tavoitellaan perusrahoituksen vähentämistä kasvattaen samalla suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusta, joka mittaa valmistumista ja työllistymistä.
Muutokset eivät sovellu oppivelvollisuuden tuomiin velvoitteisiin. Niitä ovat koko ikäluokan kouluttaminen ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden, kuten oppimisen ja mielenterveyden ongelmien, huomioiminen.
Molemmissa koulutusmuodoissa vastuu valmistumisesta ja opiskelijoiden osaamisesta jäävät koulutuksen järjestäjille.
18 että järjestelmässä ei ole ongelmia. Tilanne on päinvastainen.
Kun resurssit opiskelijoiden kohtaamisesta vähenevät ja monimutkaiset hallinnolliset prosessit lisääntyvät, nakertuu opetuksen ja oppimisen laatu.
Koulutuksen toiminnanohjausta olisi syytä uudistaa niin, että resurssit osoitetaan opetukseen.
Ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeissa kaivataan työrauhaa ja oppimista tukevia rahoitusratkaisuja. Tehokkuutta korostavat uudistukset näännyttävät opettajia ja kääntyvät sekä opiskelijan että yhteiskunnan tavoitteita vastaan.
Lauri Hietalahti on OAJ:n toinen varapuheenjohtaja