Opettajien täydennyskoulutusta rahoitetaan noin 15 miljoonalla eurolla vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaan näistä määrärahoista luovutaan vuoden 2025 aikana.
Opetushallitus on jakanut hankeavustuksia vuosittain 350–500 kappaletta, ja koulutuksiin on osallistunut yli 23 000 opettajaa vuodessa.
Jatkossa opetustoimen täydennyskoulutus pitäisi toteuttaa koulutuksen järjestäjien omalla rahoituksella maksullisena palvelutoimintana. Tämä päätös sysää kuntien ja koulutusalan työnantajien vastuulle tehtävän, josta valtion tulisi huolehtia.
Laadukaskaan opettajien peruskoulutus ei kanna läpi pitkän työuran.
Suomessa käydään vilkasta keskustelua oppimistulosten heikentymisestä ja osaamistason nostamisen tarpeesta. Hallitus kuitenkin esittää samaan aikaan opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksen leikkaamista.
Laadukaskaan opettajien peruskoulutus ei kanna läpi pitkän työuran. Päinvastoin opettajien tarve päivittää osaamista kasvaa yhteiskunnan muutosten myötä.
Esimerkiksi tekoälyyn ja sen pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen on uutta.
Yliopistojen järjestämä tutkimukseen perustuva täydennyskoulutus on tavoittanut koko maan koulutusalan henkilöstön. Koulutusten avustusten lopettaminen syventäisi opetushenkilöstön koulutuksellista epätasa-arvoa, sillä kuntien resurssit järjestää opettajien täydennyskoulutusta vaihtelevat huomattavasti.
Seurauksista kärsivät lopulta lapset ja nuoret. Riski eriarvoisuuteen kasvaa.
Lyhytnäköisen säästämisen sijaan Suomen täytyy vahvistaa osaamista kaikilla koulutusasteilla.
Opettajien osaaminen on tässä avainasemassa. Sen vuoksi meidän on säilytettävä korkeatasoinen opettajien peruskoulutus ja turvattava mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen myös tulevaisuudessa.
UCEF yliopistojen aikuiskoulutusverkosto