Tiktokin, Instagramin ja Youtuben lyhytvideot sekä lisäävät kiinnostusta eläimiä kohtaan että muokkaavat käsitystä siitä, miten eläimet käyttäytyvät.
Lyhytvideot suosivat yllätyksiä ja voimakkaita tunnereaktioita. Eläin säikähtää, hämmentyy tai tekee jotakin odottamatonta. Muutaman sekunnin videosta ei kuitenkaan voi tietää, mitä tapahtui ennen kuvaamista tai sen jälkeen.
Lisäksi yhä useampi eläinvideo on tekoälyn tuottama tai muokkaama. Aidon ja rakennetun sisällön erottaminen toisistaan on entistä vaikeampaa.
Suosittelen ottamaan eläinvideot osaksi mediakasvatusta. Niiden avulla opettaja voi luontevasti yhdistää opetukseensa eläintuntemusta, medialukutaitoa ja tekoälylukutaitoa.
Oppilaiden kanssa voi pohtia: Mitä eläin yrittää viestiä? Miksi tämä video on suosittu ja miksi juuri minä näen sen? Onko videota muokattu? Miltä sama tilanne näyttäisi eläimen näkökulmasta?
Lapset ja nuoret tarvitsevat aitoja eläinkohtaamisia sekä keskustelua siitä, miten eläimiä kuvataan ja miten niiden käyttäytymistä tulisi tulkita.
Parhaimmillaan eläinvideot eivät ole vain viihdettä, niiden avulla voi opettaa ajattelua, empatiaa ja lisätä ymmärrystä eläinten hyvinvoinnista.
Merja Kärkkäinen
tietokirjailija
Lähetä kirjoituksesi mielipidepalstalle lomakkeella, jonka löydät osoitteesta opettaja.fi/osallistu-lehden-tekemiseen. Toimitus editoi tekstejä. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustapauksessa.