Jokainen opettaja opettaa virkauransa aikana väkivaltaa kokenutta lasta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 10 600 lähisuhdeväkivaltarikoksen uhria. Alaikäisiä uhreista oli neljäsosa. Viidesosalla uhreista väkivalta tapahtui entisten puolisoiden välillä ja heistä kymmenellä prosentilla oli yhteinen lapsi.
Viralliset tilastot kuvaavat ilmiöstä jäävuoren huipun, sillä väkivaltailmiön luonteeseen kuuluu salaaminen. Oletettavasti kohtaamme väkivallan tai eron jälkeisen vainon kohteena olevia lapsia tilastoja useammin.
Vainolla tarkoitetaan toistuvaa uhkailemista, seuraamista, tarkkailemista sekä yhteydenpitoa. Ilmiö kriminalisoitiin vuonna 2014. Useimmiten vaino kohdistuu entiseen tai nykyiseen parisuhdekumppaniin ja ulottuu myös perheen lapsiin. Vainoteot aiheuttavat pelkoa, ahdistusta, fyysisiä ja psyykkisiä vammoja, murentavat perusturvallisuuden tunnetta ja kaventavat elinpiiriä.
Vainosta voi selviytyä. Selviytymistä tukevat turvalliset elinolot, sisäisen turvallisuuden tunteen lisääntyminen ja väkivaltakokemusten käsitteleminen.
Koulu ja opettaja edustavat lapselle pysyvyyttä, turvaa ja tukevat lapsen selviytymistä.
Vainottu tai välillistä vainoa kokeva lapsi tarvitsee turvallisia aikuiskontakteja ja turvallisen ympäristön. Tärkeässä asemassa ovat koulu ja opettaja. Ne edustavat lapselle pysyvyyttä, turvaa ja tukevat lapsen selviytymistä. Väkivaltailmiön moniulotteisuuden vuoksi auttaminen vaatii moniammatillista, verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Niissä opettajalla on tärkeä rooli kouluarjen asiantuntijana.
Rohkea interventio asettaa lapsen hyvinvoinnin keskiöön ja ehkäisee kaltoinkohtelua, lähisuhdeväkivaltaa ja eron jälkeistä vainoa. Tämä on keino rikkoa ilmiöön liittyvää hiljaisuutta ja tabua.
Eveliina Nilosaari
väkivaltatyön asiantuntija
Tukikeskus Varjo