Oli häkellyttävää lukea Opettaja -lehden 9/7.5.2021 Tutkittu juttu -artikkelista, että perusopetuksessa ympäristötietoisia opettajia syytetään jopa oppilaiden aivopesusta. Samaan aikaan ympäröivä yhteiskunta on omaksumassa kestävän kehityksen periaatteet ja siirtymässä vauhdilla kiertotalouteen.
Kestävä tulevaisuus on linjattu merkittäväksi tavoitteeksi kaikissa suomalaisissa opetussuunnitelmissa sekä tutkintojen perusteissa varhaiskasvatuksesta korkeakoulututkintoihin. Kestävä kehitys sekä vastuullisuus tulisi näiden suunnitelmien mukaan ottaa huomioon kaikessa oppilaitosten toiminnassa.
Opetussuunnitelmilla tuetaan Suomen hallituksen asettamia ilmastotavoitteita, joiden saavuttamisen yhtenä toteuttamismallina on kiertotalous. Koko yhteiskunnassa on käynnissä valtava muutos kohti hiilineutraalisuutta, ja samaan aikaan kouluissamme pelätään vihreäksi leimautumista.
Väitöskirjansa julkaisseen Niina Mykrän mukaan kaikilla opettajilla ei ole osaamista hahmottaa, että jokaisella oppiaineella on ympäristökasvatuksessa oma tehtävänsä osana laajempaa kokonaisuutta. Valitettavasti useiden aineiden opetussuunnitelmat jättävät ympäristönäkökulmien konkretisoinnin opettajan oman oivalluksen varaan.
Tämän päivän koululaisista kasvaa työntekijöitä, jotka innovoivat uutta vihreää high tech -tuotantoa, kestävää ruokataloutta, uudenlaisia palveluja ja liikenneratkaisuja. Heidän osaamisellaan Suomesta tulee hiilineutraali yhteiskunta. Kuinka monelle oppilaalle sattuu kohdalle opettaja, jonka jalat ovat tukevasti vuodessa 2035 jo tänään?
Kiertotalous ei ole yhden oppiaineen tai opettajan asia, eikä siinä ole kyse pelkästään jätteiden lajittelusta. Se on kokonaisvaltainen ajattelutapa, jolla tähdätään nykyisten resurssien riittävyyteen myös tulevaisuudessa.
Toivoa on, sillä laajempia kokonaisuuksia tavoitellaan kaikissa opetussuunnitelmissa jo valmiiksi.
Esa Kohvakka
Uutta työtä ja osaamista kiertotaloudesta -hankkeen projektipäällikkö