Hanna Ottman: Kenen intressi kesälomat ovat?

15.5.2018

Kevät (kesä?) on tullut!

Varmin merkki siitä tuntuu olevan keskustelu koululaisten ja opiskelijoiden kesälomista.

Melkeinpä joka vuosi joku ehdottaa, että jatkettaisiin lukuvuotta syvemmälle kesään ja aloitettaisiin uusi kouluvuosi nykyistä myöhemmin elokuussa.

 

Mielestäni keskustelu ja erilaiset näkökulmat ovat harvoin – jos koskaan – huono juttu. Eipä meistä kukaan taida olla niin viisas, etteikö toisen ihmisen näkökulma antaisi uutta vinkkeliä ajatteluumme.

Mutta niin kuin aina, vähänkään periaatteellisempi keskustelu nojautuu arvoihin. Arkinen ruokakin paljastaa ainakin sen, mitä sillä hetkellä arvostamme: edullista, lähiruokaa, valmisruokaa, erikoista, lisäaineetonta.

Vaikka ei luulisi, että kesälomien ajankohta on kovinkaan arvosidonnainen, tämän kevään keskustelun aloitus osoittaa toista: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä asiaa kysyttiin ja tarkasteltiin matkailuyrittäjien näkökulmasta.

Ei oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja muiden koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisten.

Mitä se tarkoittaa? Sitäkö, että arvostamme rahaa enemmän kuin koulutusta? Tai matkailuyrittäjiä enemmän kuin lapsia? Vai tuloksen tekemistä enemmän kuin kasvamista?

Päähuomion on oltava siinä, miten lomat parhaiten palvelevat oppimista.

Totta kai kärjistän. Yrittäjien ja muun yhteiskunnan taloudellinen menestyminen ei ole toisilta pois, eivätkä ne kilpaile koulujen kanssa. Päinvastoin, koululaitostamme pidetään yllä pääosin verovaroin.

Mutta samalla pelkään, että vanha käsitys sivistyksen, koulutuksen ja oppimisen merkityksestä on vaarassa jäädä talouden jalkoihin.

Raha ei saa nousta keskeisimmäksi tavoitteeksi, kaiken päämääräksi. Niin kauan kuin se pysyy välineenä, jolla hankintaan vaikkapa koulutusta, se on oikealla paikallaan ja menestymistä pitää tukea.

Niinpä toivon, että tämänkeväinen ministeriön selvitys oli vasta yksi puheenvuoro ja keskustelunavaus kesälomien ajankohdasta. Päähuomion on oltava siinä, miten lomat parhaiten palvelevat oppimista.

 

Viime kädessä oppimisen ja kasvamisen turvaaminen sataa myös yhteiskunnan yhteiseen laariin.

Sillä nimittäin ihan aidosti on merkitystä, millainen ihminen on toiselle ihmiselle. Uskon, että yhteiskunta, jossa jokaisella on sellainen sivistys, että osaa kohdella toistaan ihmisiksi, menestyy.

 

Hanna Ottman

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman

 

PS. Kannattaa tutustua huolella OAJ:n työolobarometrin johtopäätöksiin. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalaan on satsattava pitkäjänteisesti, jos haluamme säilyttää toimintakykyisen ja laadukkaan koulutusjärjestelmän.

 

toimittajalta

Tiimi hakee yhteistyöllä laatua

Miten sujuu arki päiväkodissa, jossa työntekijät kuuluvat keskenään eripuraisiin ammattijärjestöihin?

Lakiesitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on saanut päiväkotiväen osoittamaan mieltä uudistuksen puolesta ja vastaan. Mutta toreilla kokoontumisten jälkeenkin Vantaan Rekolanmäen päiväkodissa yhteistyö sujuu loistavasti.

Erityislastentarhanopettajan, lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan tiimissä yhteisenä tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus. Tiimiläiset muistuttavat, että uuteen lakiin liittyvä siirtymäaika on pitkä ja moni asia vielä auki.

Asioista kannattaakin puhua työyhteisöissä avoimesti somessa kihisemisen sijaan. Perusteetonta pelkoa ei pidä lietsoa, ja turhia kärjistyksiä kannattaa välttää.

Maija-Leena Nissilä

Lue lisää jutusta Yhdessä kohti laatua

Lue samasta aiheesta