Tuhannet varhaiskasvatuksen työntekijät ovat tänä keväänä kokoontuneet mielenilmaisuihin osin ristiriitaisin tavoittein. Helsingin toreilla ovat mukana olleet myös Vantaan Rekolanmäen Viikarit-ryhmän erityislastentarhanopettaja Salla Sutinen ja lastenhoitaja Petri Pyysing.
Sutinen on osallistunut kahteen tapahtumaan, joissa lastentarhanopettajille vaaditaan parempaa palkkaa. Pyysing puolestaan vastusti valmisteilla olevaa varhaiskasvatuslakia viiden ammattijärjestön mielenilmauksessa huhtikuussa.
Kansanliikkeellä lastentarhanopettajien palkan nostamiseksi on OAJ:n tuki, mutta varhaiskasvatuslain vastustajiin järjestö ei kuulu; päinvastoin OAJ on pitkään ajanut lakiin tulossa olevia tavoitteita.
Vaikka Sutinen ja Pyysing ovat olleet osoittamassa mieltä eri porukoissa, eivät järjestöerimielisyydet vaikuta päivittäiseen työntekoon.
– Aina on kiva tulla töihin, ja yhteistyömme sujuu hienosti. Olemme pystyneet puhumaan myös järjestökenttää repivistä asioista, Vantaan lastentarhanopettajien puheenjohtaja ja uusi OAJ-valtuutettu Salla Sutinen kiittää.
– Tiimimme uskoo laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se yhdistää meitä ja saa panostamaan työhön, sosionomikoulutuksen suorittanut lastentarhanopettaja Reija Rissanen jatkaa.
Vantaalla päiväkodit ovat auki tarvittaessa aamukuudesta iltakuuteen. Rekolanmäessä on kuitenkin sovittu, että lastentarhanopettajien työaika sijoittuu aamuseitsemän ja puoli viiden väliin.
Päiväkodissa toimenkuvat perustuvat koulutukseen ja nimikkeisiin, eivät työvuoroihin. Koska Sutinen on esimerkiksi kolmikosta ainut esiopettajakelpoinen, hänen vastuullaan on suunnitella oman ryhmänsä eskarilaisten toiminta.
Viikareiden 14 lapsen ryhmässä on kuusi erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Se vaatii tiimiltä laaja-alaisia työskentelytaitoja.
– Jakaudumme pienryhmiin eri tavalla eri toiminnoissa. Itse olen siinä pienryhmässä, joka tarvitsee eniten erityisopettajaa, Sutinen kertoo.
Mitkä päiväkodin töistä ovat pedagogisia ja opettaja-pätevyyttä edellyttäviä?
Toukokuun alussa tuli voimaan sopimusmääräys, jonka mukaan lastentarhanopettajien, erityislastentarhanopettajien ja päiväkodinjohtajien viikkotyöajasta on varattava 13 prosenttia eli noin viisi tuntia suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.
Rekolanmäen päiväkodissa ja Viikarit-ryhmässä on pyritty huolehtimaan siitä, että tämä sak-aika toteutuu.
– Koska meillä on ryhmässä kaksi lastentarhanopettajaa, suunnitteluaika edellyttää järjestelyitä ja yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Järjestämme myös lastenhoitajalle ryhmän ulkopuolista työaikaa tarpeen mukaan, Sutinen kertoo.
Päiväkodissa on myös mietitty, mitkä töistä ovat pedagogisia ja opettajapätevyyttä edellyttäviä. Niinpä esimerkiksi päiväkodin blogia kirjoittaa nykyään lastenhoitaja Petri Pyysing, joka vastaa myös talon tieto- ja viestintätekniikasta.
– Olen kiinnostunut somesta vapaa-ajallakin, siksi viikoittaisen blogin kirjoittaminen ja Instagramiin kuvaaminen tuntuvat mukavilta työtehtäviltä, Pyysing iloitsee.
Sekä Petri Pyysing että Reija Rissanen kiittävät Salla Sutisen yli 30-vuotista kokemusta lastentarhanopettajana.
– Olen aina tarvittaessa saanut neuvoja mutta myös vapauden tehdä omalla tavallani. Hankalassa tilanteessa voimme sanoa ääneen tarvitsevamme apua. Puramme myös tilanteita yhdessä jälkikäteen ja näin opimme jatkuvasti, Rissanen tähdentää.
Rissanen valmistui kuusi vuotta sitten lastentarhanopettajaksi ja aloitti heti työt Sutisen työparina. Pyysing taas kouluttautui lastenhoitajaksi oppisopimuksella Rekolanmäen päiväkodissa ja valmistui reilu vuosi sitten. Hän kertoo oppineensa paljon kahden opettajan työtä seuraamalla.
– Samalla olen miettinyt, olisiko lastentarhanopettajan toimenkuva sellainen, että kannattaisi pyrkiä jatkokoulutukseen.
Kolmikko toivoo kaikkien päiväkodeissa työskentelevien keskustelevan avoimesti keskenään somessa kihisemisen sijasta.
– Uudistuva varhaiskasvatuslaki on vasta valmisteilla, ja siihen liittyvä siirtymäaika on pitkä. Koska moni asia on vielä auki, meidän työntekijöiden olisi hyvä tuoda rohkeasti näkemyksiämme esille kasvotusten, Lastentarhanopettajaliiton jäsen Rissanen sanoo.
Tulevassa varhaiskasvatuslaissa tiimiläisiä harmittaa se, että ryhmäkoko ja lapsen tuen tarve ovat määrittelemättä. Paikallisista asioista kiitosta sen sijaan saa Vantaan päätös, että varhaiskasvatusoikeutta ei enää rajata elokuun alusta lähtien.