Meneillään on kaikkien aikojen hankalimmat sopimusneuvottelut.
Alun perinkin oli tiedossa, että asetelma on julkisella puolella poikkeuksellisen hankala. Vaikeutta on ollut luultuakin enemmän, mutta pandemia on kääntänyt asetelman mahdollisimman mahdottomaksi.
Kukaan ei kiistä, etteikö Suomelle ole tulossa vaikeat ajat. Täytyy selättää pandemia ja koettaa samalla pitää yhteiskunta mahdollisimman elinvoimaisena. Velkaa joudutaan ottamaan lisää, ja velka on tunnetusti veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. On tulossa kaikkia meitä ravisuttavat ajat.
Julkinen ala on tässä puserruksessa monen paineen alla. Usein se nähdään ainoastaan kulueränä, miltä se toki budjeteissa näyttääkin. Mutta mitä tapahtuisi, jos julkisen sektorin panosta ei olisi tai se päästettäisiin rapautumaan?
Miettikääpä listaa: Opettajat päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Lääkärit ja hoitajat. Infran ylläpitäjät. Vesihuolto. Jätehuolto. Tutkijat, vaikkapa THL:ssä. Poliisit.
Opettajien ”tuottoa” on vaikea määrittää, sillä tulos summautuu vuosikymmenten aikana, kun muiden panos rakentuu opettajien työn päälle: Ilman luku-, kirjoitus-, lasku- ja kielitaitoa ei pärjää kukaan. Ilman tieto-, taito- ja katsomusaineita meillä ei ole perspektiivejä eikä arvoja. Kasvatus ja koulutus poistavat eriarvoisuutta ja turvaavat yhteiskuntarauhaa.
Juuri nyt mitataan, näemmekö koulutuksen kustannuksena vai investointina.
Kriiseissä tiivistyy, mikä on tärkeää. Se tapahtuu usein yksilötasolla mutta myös yhteiskunnassa, yhteisesti.
Viimeistään siinä vaiheessa pohdimme tärkeysjärjestystä, kun koetamme saada pandemian jälkeistä yhteiskuntaa taas taloudellisesti tasapainoon ja päätämme, mihin vähät rahat käytetään.
Toivottavasti noita päätöksiä ohjaavat oikeat arvot ja tahto rakentaa tulevaisuutta. Juuri nyt mitataan, näemmekö koulutuksen kustannuksena vai investointina.
Tiukimmallakin hetkellä juuri tulevaisuudesta on pidettävä kiinni. Suomelle tulevaisuus on sivistys ja osaaminen. Ilman koulutusta ei ole mitään muutakaan.
Jo kriisin aikana pitää satsata siihen, että opiskelu ja oppiminen jatkuvat.
Sillä taataan paitsi lasten ja nuorten omaa tulevaisuutta, myös koko kansan tulevaisuus.
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman
Tekijältä
Neuvotteluseurantaa etänä
Varauduimme OAJ:n viestinnässä seuraamaan alan sopimusneuvotteluja huolellisemmin kuin koskaan aiemmin.
Työmarkkinasisältöä lisättiin kaikille viestintäkanaville. Päivittäistä neuvottelutilannetta on voinut seurata erityisesti nettisivujen kautta. Jäsenille on lähtenyt myös kirjeitä suoraan sähköpostiin.
Tiivistimme myös neuvottelijoiden, viestinnän ja järjestöasiantuntijoiden yhteistyötä, jotta tiedonkulku paranisi ja muistaisimme joka käänteessä jäsenten näkökulman. Perustimme toimistoon tilannekeskustiimin, joka jatkuvasti seuraa neuvottelujen kulkua ja kokoontuu päivittäin etäkatsaukseen.
Jaoimme viestinnässä selkeät sopimusalueiden seurantavastuut. Itselläni on ollut ilo tutustua OAJ:n sivistalaiseen opetusalaan ja sen sitkeisiin ja taitaviin neuvottelijoihin.
76 000 OAJ:n jäsentä on yhä vailla sopimusta. Nyt jos koskaan on otollinen hetki tutustua oman ammattijärjestön viestintäkanaviin ja seurata neuvottelujen kulkua.
Uusista sopimuksista opettajat saavat lisätietoa omalta luottamusmieheltä.
Heikki Sahlman
Lue lisää: