Opetusalan virka- ja työehtosopimusta OVTESiä on mahdoton sopia itsenäisenä sopimuksena, ennen kuin kunta-alan pääsopijajärjestöt pääsevät sopuun kunnan yleisestä sopimuksesta. Siinä määritellään muun muassa kunta-alan sopimuskauden pituus ja palkankorotusten taso.
Erimielisyyttä pyydettiin ratkomaan valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala.
Kunnan pääpöydässä määriteltävistä ehdoista riippuu, paljonko yksittäisten alakohtaisten sopimusten muutoksiin on rahaa. Vastaava tilanne on esimerkiksi lääkäreillä, joilla on opettajien tapaan oma sopimuksensa.
Kunta-alan sopijaosapuolia ovat KT Kuntatyönantajien lisäksi neuvottelujärjestö Juko, Julkisen alan unioni Jau, joka edustaa julkisten- ja hyvinvointialojen JHL:ää ja toimihenkilöliitto Jytyä sekä Sosiaali- ja terveysalan Sote, johon kuuluvat kunta-alalta Tehy, Super ja Spal.
Valtakunnansovittelijan johdolla käytävät neuvottelut alkoivat heti 1.4. ja jatkuivat 3.4. Sitä seuraava pääpöydän yhteisneuvottelu oli sovittu tiistaille 7.4., jolloin pääsiäiseksi ilmestyvä Opettaja-lehti on jo painettu.
Jatkamme neuvotteluja niin kauan, että sopimus syntyy.
OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen arveli maanantaina, että ratkaisun syntymisessä voi vielä kestää.
– Jatkamme neuvotteluja niin kauan, että sopimus syntyy. Vaikka neuvottelut voivat viedä aikaa, hyvä kuitenkin on, että sovittelu on nyt käynnissä.
Luukkainen tähdentää, että vain sopimuksilla voidaan saada kunta-alan työntekijöiden palkkoihin ja palvelussuhteeseen OAJ:n toivomaa vakautta ja parannusta.
Mukana ratkaistavissa asioissa ovat myös kiky-tunnit.
Pääpöydän neuvottelut ovat olleet poikkeuksellisen hankalia. Ristikkäisiä näkemyksiä on sekä työntekijäjärjestöjen välillä että työntekijäpuolen ja KT:n välillä. Sovittelussa onkin nyt koko kunta-alan ratkaisu.
Yksi suurimmista kysymyksistä on koko kunta-alan neuvottelujärjestelmää koskevan pääsopimuksen uudistaminen. Hoitoalan järjestöt ovat irtisanoneet sen, eikä se ole nyt enää huhtikuun alun jälkeen voimassa.
– Tässä kokonaisuudessa on mukana myös varhaiskasvatuksen opettajien OVTES-siirto, Luukkainen sanoo.
Pääsopimus on kuin perustuslaki; siinä määritetään sopijaosapuolet, esimerkiksi Juko, ja noudatettavat sopimukset, esimerkiksi OVTES.
Työriitojen sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.
Valtakunnansovittelijan toimiston verkkosivuilla asia muotoillaan niin, että Suomessa on pakkosovittelu mutta ei pakkosovintoa.
Sivujen mukaan ”työriidan osapuolilla on velvollisuus osallistua sovitteluun ja antaa sovittelijalle tämän tarvitsemat tiedot työriidan sovittelua varten. Osapuolet päättävät kuitenkin itse sovinnon hyväksymisestä. Sovittelijalla ei ole valtuuksia pakottaa osapuolia sovintoon sellaisessakaan tilanteessa, joka vakavasti uhkaa suomalaista yhteiskuntaa.”
Sovittelijan tehtävänä on yrittää saada osapuolet sovintoon ensisijaisesti niiden omien ehdotusten pohjalta. Jos se ei onnistu, sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksen. Sovittelija voi myös keskeyttää sovittelun tai esittää sovittelulautakunnan perustamista ratkomaan riitaa.
Kunnan yleisen sopimuksen raameista riippuvaisen opetusalan oman sopimuksen, OVTESin, sisällöstä on käyty neuvotteluja koko alkuvuosi. OAJ on tuonut neuvottelupöytään esityksiä opetushenkilöstölle tärkeistä asioista.
– Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen vuosityöajan parantamisesta olemme neuvotelleet kesästä asti. Kaikki OVTESin kehittämistavoitteet ovat edelleen asialistalla, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.
1.4. alkanut kunta-alan, Avaintyönantajien ja Hyvinvointialan sopimusalojen sopimukseton tila koskee 76 000:ta OAJ:n jäsentä.
Sopimukseton tila ei ole niin paha kuin miltä se voi kuulosta, sillä sen aikana noudatetaan maaliskuun lopussa päättyneiden sopimusten työehtoja. Sopimusten niin sanottujen jälkivaikutusten vuoksi palkanmaksu jatkuu normaalisti, ja työehdot ovat entiset.
Sopimukseton tila ei kuitenkaan turvaa työrauhaa. Työntekijöillä on oikeus esimerkiksi lakkoilla, ja työnantajilla on oikeus kieltää työnteko ja lopettaa palkanmaksu.
– Nyt ei koronakriisin vuoksi ole lakkojen aika, vaikka nimenomaan opettajat pitävät osaltaan Suomea pystyssä, Luukkainen sanoo.
Seuraa neuvotteluiden etenemistä: