Hanna Ottman: Mielikuvat kohdillaan?

Pääkirjoitus 17.6.2019

Tätä kirjoittaessani olen ollut puolitoista vuotta OAJ:ssä. Kaksi tärkeintä oivallusta erottuvat omaan luokkaansa.

Ensinnäkin kuvani varhaiskasvatuksesta, kouluista ja oppilaitoksien arjesta. Olinhan minä kuullut, mitä opettajat ja oppijat kertoivat arjestaan, mutta muutoksen volyymi oli jäänyt käsittämättä. Nykykoulu todella on ihan muuta kuin takavuosina, saati takavuosikymmeninä.

Toinen on opettajien ammattitaitovaatimukset. Rautaisten pedagogisten taitojen merkitys on vain kasvanut, ja lisäksi tarvitaan yhä laajemmat muut taidot. Aineenhallinta vaatii tietotaidon päivittämistä, eikä missään vältytä digitaalisten taitojen kiihtyvältä kehitykseltä.

 

Kun rakensimme OAJ:n ohjelmaa yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan Suomi Areenaan, päätimme nostaa esiin juuri nämä kaksi asiaa: nykykoulun ja opettajat.

Nykykouluun on mahdollisuus tutustua päiväksi rakennettavassa pop up -koulussa ja saada sen avulla edes pienesti oikeampi kuva siitä, mitä opettajat tekevät.

Samoin tapahtumassa voi kuunnella useita keskusteluja koulutuksen kipupisteistä, mahdollisuuksista, haasteista ja vahvuuksista.

On vaikea löytää ratkaisua, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.

OAJ:n päätehtävä on huolehtia opettajien edusta. Mitä vinhempi muutos on, sitä huonommin päättäjät ymmärtävät koulujen todellisuutta ja samalla sitä tärkeämpää on, että heidän tietonsa olisi ajantasaista.

On vaikea löytää ratkaisua, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.

Jos päättäjä pohtii, että ennenkin pärjättiin 40 oppilaan luokissa kymmenen vuotta vanhoilla tuntisuunnitelmilla, on hankala saada hänet ymmärtämään, millaisia resursseja kouluissa ja oppilaitoksissa oikeasti tarvitaan.

Uskon, että Suomi Areenan jälkeen moni tunnistaa nykyistä paremmin sekä oppilaitosten että opettajien merkityksen. Molempia pitää tuoda tietenkin jatkossakin esiin aina kun mahdollista.

 

Ilman päteviä ja osaavia opettajia suomalainen koulutus ei olisi sitä, mitä se nyt on.

Vaikka luokassa olisi millaiset digitaaliset välineet ja netissä miten hienot oppimateriaalit tahansa, ne eivät korvaa asiansa osaavaa viisasta opettajaa.

Tälläkin hetkellä noin kaksi miljoonaa Suomessa asuvaa saa opetusta opettajalta, jos lasketaan kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti.

Mikä muu ammattiryhmä vaikuttaa niin monen ihmisen ja koko maan elämään?

 

Hyvää kesää, maailman parhaat opettajat!

 

Hanna Ottman

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman

 

OAJ Suomi Areenassa Porissa 15.–19.7.2019.

toimittajalta

Tavallista hyvää

Vietin päivän Kellokosken peruskoulussa Tuusulassa ja sain huomata, ettei nykykoulu ei ole pelkkää digiloikkaa, robotiikkaa ja futuristisia oppimisympäristöjä. Tämän päivän koulu on ennen kaikkea vahvaa pedagogiikkaa, jossa opetusta eriytetään ja oppija otetaan huomioon omana itsenään.

Tätä arvokasta työtä tehdään tavallisissa päiväkodeissa ja lähikouluissa päivittäin.

Yksilöllinen opetus on hieno tavoite mutta vaikea saavuttaa, jos ryhmäkoot ovat kohtuuttomat tai oppilailla paljon tuen tarvetta. Kellokoskella asiat ovat hyvin ja oppilaat saavat tarvitsemansa erityisopettajan tuen.

Iloinen asia on sekin, että maan uusi hallitus on luvannut laittaa oppimisen tuen kuntoon ja lisätä resursseja erityisopetukseen, samanaikaisopetukseen ja oppilaan ohjaukseen.

Riitta Korkeakivi

Lue samasta aiheesta

Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Avointa lobbausta

16.03.2023
Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Ope korvattavissa?

16.02.2023
Näkökulmat

Hanna Ottman: Täysi torvelo

06.10.2022