Löydä omat vahvuutesi – SuomiAreenan pop up -koulussa opitaan positiivista pedagogiikkaa

Jenna tukee lapsen positiivista minäkuvaa

Jenna Niemi

• Kasvatustieteen kandidaatti, opiskelee Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatustieteen erityispedagogiikkaa.
• Työskenteli vuoden helsinkiläisessä päiväkodissa integroidussa erityisryhmässä toisena varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Opettajaksi opiskelevien liiton Soolin opiskelijatoimikunnan koordinaattori.
• Mukana Suomi Areenan pop up -koulussa Lastentarhanopettajaliiton ja Soolin Löydä vahvuutesi -opetustuokiossa, jossa kuka tahansa pääsee etsimään ja löytämään omia vahvuuksiaan.

9.00 Leikkiä ja lasten havainnointia

Lapsi tuo rakentamani legoaluksen ja tahtoo jatkaa viime viikolla aloitettua leikkiä. Otamme kaverin mukaan ja leikimme kolmisin.

Havainnoin lapsia ja tuen heidän kasvuaan, jotta he löytävät omat vahvuutensa. Jokainen lapsi on otettava huomioon omana itsenään, olipa hän poika, joka haluaa leikkiä äitiä, tai tyttö, joka tahtoo painia. Sukupuoli ei saa määrätä, mikä lasta kiinnostaa tai missä hän on hyvä.

”Minä pystyn, osaan ja opin.” Siinä on positiivisen pedagogiikan ydin.

10.00 Lapset ulos ja lukuvuosikoonnin kirjoittamista

Miten paljon lapset ovatkaan tämän vuoden aikana kehittyneet ja mitä kaikkea olemme tehneet!

Kirjoittaminen keskeytyy, kun lapsi tulee terapiasta ja puen hänet ulkoilua varten. Keskustelen lapsen terapeutin kanssa.

Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaikani jäi toteutumatta. Se on iso menetys. Olisin niin mielelläni jutellut työhön liittyvistä asioista osaavan työkaverini kanssa, etenkin, kun olen aloittanut työni vasta vuosi sitten.

11.00 Lapset sisälle ja lounas

Meidän aikuisten kannattaa miettiä, tarvitseeko lapsen aina tehdä asiat niin kuin me haluamme. Onko lapsen pakko syödä koko annos, pitääkö maistaa vai riittääkö, että nuolaisee?

12.30–13.20 Päivälepo

Yksi tiimin jäsenistä on talon kokouksessa, kaksi päivälevolla.

Rauhoitan lapsia lepoon tarvittaessa silittelemällä ja hieromalla.

13.30 Työkaveri tauolla

Jaamme toimintaa lasten mielenkiinnon ja taitojen mukaan.

Yhtä lasta harmittaa. Juttelen hänen kanssaan, ja lopulta asia ratkeaa.

Minusta on tärkeää nähdä lapsi aina hyvänä, vaikka hän tekisi mitä. Lasta pitää kieltää, jos hän toimii väärin, mutta silloinkaan hän ei itse ole väärä.

Olen huolissani impulssiherkistä ja ylivilkkaista lapsista, koska he saavat niin paljon negatiivista huomiota. Mietin, miten se vaikuttaa heidän käsitykseensä omasta itsestään.

13.50 Tauko ja juttelua lasten terapeutin ja johtajan kanssa

14.10 Välipala porrastaen

Siivoamme petipaikat ja leikimme. Mietimme lasten kanssa, missä kukin on hyvä.

Lapset pukeutuvat rooliasuihin, ja otamme heistä kuvat ryhmätilaan rakennetussa studiossa.

15.35 Ulkoilua

Pukeminenkin on oppimista. Eräältä lapselta paloi pinna aina, kun sormikkaat menivät väärin. Auttelin vähän. Pikkuhiljaa lapsen kärsivällisyys kasvoi ja keväällä sormikkaiden pukemisen taitoa jo juhlittiin.

Kerron vanhemmille päivän kuulumiset. Lapselta kättely tai hali, kiitokset päivästä!

17.00 Työpäivä päättyy

 

Markku kouluttaa metsiin huipputeknologian moniosaajia

Metsäkoneenkuljettajan ammatin opiskelu kulkee nopeasti simulaattorin ohjaimista metsään ja oikeisiin töihin, Markku Anttoora kertoo.

 

Markku Anttoora, metsäalan opettaja, Länsirannikon koulutus Winnova.

”Metsäkoneenkuljettajalla on nykyisin paljon enemmän vastuuta kuin ennen. Se on yksin kuljettaja, joka katsoo tietokoneen kartalta, että tästä mennään. Monipuolistuminen näkyy myös opetuksessa.

Opetan metsäalaa Winnovan toimipisteessä Ulvilassa, entisessä Kullaan metsäopistossa, jossa itsekin opiskelin 80-luvulla. Ennen vanhaan oli työnjohtajat erikseen, ja mittamiehet, jotka merkitsivät puut metsurin kaadettavaksi.

Noista ajoista ollaan tultu aika pitkälle. Alan ammattilainen ei ole enää vain puun kaataja, vaan moniosaaja, joka tekee kaiken edellä mainitun. Koneet on osattava huoltaa ja hakkuiden suunnittelutyökin on tullut sinne ’kirveen varteen’.

Suuri yleisö ei ehkä oivalla, että tämä on korkean teknologian ja korkean vaatimustason työtä. Koneista voi mennä rikki letkuja tai antureita, jotka korjataan paikan päällä. Teknologia monipuolistuu. Hakkuupinot löytyvät paksun lumenkin alta, kun gps-paikannin näyttää tarkasti, mihin ne on jätetty.

Ohjeita tulee sahoilta, tehtailta tai vaikka Japanista, ja koneenkuljettajan pitää saada korjattua oikean paksuista puuta ilman hukkapätkää. Metsäkoneen ohjaimissa puuta tulee viisi metriä sekunnissa. Kyllä siinä on työpäivän aikana seurattavaa ja ratkaistavaa, kun laatua pitää tarkkailla koko ajan.

 

Vastuun lisääntyminen on vaikuttanut tietenkin myös opiskeluun. Työssäoppiminen on lisääntynyt ammatillisen koulutuksen reformissa. Meillä opiskelijat pääsevät oppimaan työpaikoille usein kakkosluokalla, mutta osa harjoittelee maastossa jo ensimmäisenä vuonna.

Työssäoppiminen alkaa heti, kun opiskelija on siihen valmis, mutta ei yhtään aiemmin. Kun metsään mennään, työt pitää pystyä tekemään tuottavasti, kun toisten sijoituksia hoidetaan ja metsänomistajan tili riippuu meistä. Yrittäjä ei pysty ottamaan mukaansa sellaista, jonka perään täytyy katsoa.

Alkuun pääsee nykyisin kätevästi puutavara-auto- ja metsäkonesimulaattoreilla, joita meillä on ollut 2000-taitteesta lähtien. Opiskelijoita on monenlaisia. Osa ei tarvitse kuin koneen alleen, ja heti alkaa tapahtua. Toiset tarvitsevat enemmän tukea, esimerkiksi silloin, jos motivaatio alkaa lipsua.”

Suomi Areenan pop up -koulussa pääsee Markun ohjauksessa hyppäämään metsäkone- ja puutavara-autojen simulaattoreiden rattiin.

 

Kati ohjaa oppilaita itsearvioinnissa

Kati Miettinen

• Luokanopettaja Lahden Kivimaan koulussa.
• Esittelee Suomi Areenan pop up -koulussa lukutaidon opettamista Alkuopetuksen opettajain liiton edustajana. Mukana ohjelmassa myös Suomen luokanopettajien liitto ja Suomen erityiskasvatuksen liitto.

8.00 Matematiikkaa

Tunnin aiheena on yhdenmukaiset kuviot. Kun tavoite on kerrottu, halukkaat saavat siirtyä työskentelemään käytävälle.

Luokassa oppilaat työskentelevät yksin tai kaverin kanssa. Autamme koulunkäyntiavustajan kanssa melko haasteellisissa pienennys- ja suurennustehtävissä.

Avustajan resurssia hyödynnän aina mahdollisimman tehokkaasti, sillä avustajatunteja on vain pari viikossa. Lukujärjestys siis muokkautuu avustajan läsnäolon mukaan.

9.00 Ympäristö- ja luonnontietoa sekä äidinkieltä

Oppilaat ovat tehneet ryhmissä tarinaa, joka sisältää faktaa ja fiktiota avaruudesta.

Ensiksi kertaamme käsitteitä, joista vähintään kolme pitää mahduttaa tarinaan. Juonisuunnitelman pohjalta oppilaat kirjoittavat tai kuvaavat tarinat Green screen -sovellusta apuna käyttäen.

10.00 Kevätjuhlatreenit

Alkaa olla aika valmista! Kolme vitosluokkaa tekee kevätjuhlaesitystä, jossa he tanssivat ja laulavat.

Kolmannesta luokasta lähtien olemme työskennelleet koko porukalla yhdessä mahdollisimman paljon lukujärjestysten sallimissa rajoissa.

11.00 Kevätpuuhia

Rinnakkaisluokan opena. Keväällä suunnitelmat muuttuvat usein.

Oppilaat siistivät palauttamiaan lukukirjoja, lopputunti menee leikkien ja yhteistyötaitoja vahvistaen.

12.00 Kuvataidetta

Muovailemme savesta mahdollisimman oikeilla mittasuhteilla olevat ihmishahmot.

Tehtävä on haastava, sillä 26 oppilaan neuvominen kädestä pitäen ei ole mahdollista. Onneksi oppilaat ovat tottuneet työskentelemään yhdessä toistensa apua hyödyntäen.

Annoimme opiskelijan kanssa toisillemme palautetta harjoittelun sujumisesta.

13.30 Itsearviointia ja kaveritaitoja

Oppilaat tekevät viikoittaisen itsearviointinsa.

Jokaisella on itse valitut tavoitteet. Joku haluaa parantaa käyttäytymistään, toinen oppia lukemaan sujuvammin, kolmas huolehtimaan läksyistään. Osa kehittyy vuoden aikana selvästi, mikä ilahduttaa minua.

Keskustelemme kaveritaidoista. On hienoa, että nykyään on valmiita materiaaleja tunne- ja vuorovaikutustaitojen johdonmukaiseen harjoitteluun.

14.15 Arviointikeskustelu

Luokassamme on muutaman viikon oppimisjaksolla lähihoitajaopiskelija, ja näyttötutkintopäivä oli eilen. Tänään annoimme opiskelijan kanssa toisillemme palautetta harjoittelun sujumisesta.

15.00 Oppimissuunnitelman päivitys

Kävin oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa läpi oppilaan onnistumiset ja haasteet. Samalla kirjasimme ajatuksia ensi syksyä varten. Koen nämä keskustelut erittäin tärkeiksi.

 

Iina avaa oppilaille käsityön kirjoa

Iina Ruuskanen

• Opettaa Järvenpään yhteiskoulussa käsityötä yläkoululaisille.
• Tekstiiliopettajaliiton hallituksen jäsen.
• Vetää kollegoidensa kanssa Suomi Areenan pop up -koulussa työpajaa, jossa ideoidaan ja muotoillaan Pori-teemaisia asusteita ja postataan kuvia teoksista yhteiseen galleriaan.

9.00 Suunnittelua

Hoidan tuntisuunnittelun valmiiksi koululla ennen oppitunteja. Tarkistan oppilaille saumurilangat kuntoon ja etsin sopivia neppareita takkia varten.

Pohdin valmiiksi viikon tuntitavoitteet kaikille ryhmille ja saavutetuista tavoitteista jaan oppilaille plussamerkintöjä oppilashallinnon järjestelmään Helmeen.

10.00 Seiskaluokan oppitunnit alkavat

Luokassa on vaihtelevasti väkeä, sillä osa oppilaista käy tekemässä töitä myös puu- ja metallityötiloissa.

Omana kouluaikanani piti valita tekstiilityön ja teknisen työn välillä, mutta nyt kaikki pääsevät seiskaluokalla kokeilemaan koko käsityön kirjoa. On hyvä, että nykykoulussa oppilaat saavat suunnata tekemistään oman kiinnostuksensa mukaan.

Osalla oppilaista oma työ ja lisätyötkin ovat jo valmiita. He tyhjentävät lokerikkoja ja järjestävät luokkaa ja varastoa. Kaikille seilaaville vihoille ja nimettömille töille olisi kiva löytää omistaja.

12.00 Toisen seiskaluokan oppitunnit

Päivän kohokohta on, kun yksi oppilas tulee kysymään, saako jo välitunnilla tulla jatkamaan omaa käsityötä.

Luokassa on leppoisa tunnelma ja oppilaat ovat ajatuksissaan suuntautuneet kohti kesää. Tämän luokan kanssa meillä on paljon yhteisiä keskusteluja, joita käydään käsitöiden lomassa.

Etsin tietoa biomuoveista, joita voisimme valmistaa tärkkelyksestä ja viinietikasta.

14.00 Arviointia ja tuntisuunnittelua

Viimeisten arviointien pitää olla tänään valmiita. Naputtelen numerot järjestelmään ja aloitan seuraavan viikon tuntien suunnittelun.

Jokin mukava yhteinen kädet saveen -tyyppinen kokeilu olisi hauska päätös lukuvuodelle. Etsin tietoa biomuoveista, joita voisi valmistaa oppilaiden kanssa tärkkelyksestä ja viinietikasta. Idean kokeiluun sain Tekstiiliopettajaliiton seminaarissa, jossa professori Pirjo Kääriäinen luennoi uusimmasta materiaalitutkimuksesta.

En kuitenkaan tiedä, mistä saisi puhdasta glyserolia. Täytyy kysyä, voisiko kemianope auttaa.

20.00 Suomi Areenan suunnittelua

Palaan hetkeksi Tekstiiliopettajaliiton töiden pariin. Suomi Areenan työpaja suunnitellaan kävijöille, joiden koulukäsitöistä on jo kulunut aikaa.

Lähestymme käsityötä muotoilun ja materiaalisen kokeilun näkökulmasta, ja moni saattaa pohtia, miksemme opeta esimerkiksi käsityötekniikoita. Valmista käsityötä ei työpajassa synny mutta uusia ideoita ja tekemisen iloa varmasti sitäkin enemmän.

Lähetän sähköpostia mahdollisesta tuotesponsoroinnista ja viestittelen kollegani Mari Salovaaran kanssa pajan tavoitteista ja tapahtumaan tulevista apukäsistä.