Hanna Ottman: Koulutusuutisten vilkkaat viikot

17.4.2018

Edellisen Opettaja-lehden ilmestymisen jälkeen on opetusalalla tapahtunut paljon.

Pari viikkoa sitten julkistettiin OAJ:n lukiokyselyn tulokset ja keskeiset asiat nousivat myös julkiseen keskusteluun.

Monen opettajan arkikokemuksen mukaisesti vastaavasti kysely osoittaa, että lukion resurssileikkaukset näkyvät ja tuntuvat opettajien työssä.

Seitsemässä vuodessa työmäärä on lisääntynyt, vaikka opetuksen määrä on säilynyt ennallaan tai jopa vähentynyt. Arviointiin, suunnitteluun ja ylioppilaskirjoituksiin menee aiempaa enemmän aikaa, ja lisäksi ammattitaidon kehittäminen tapahtuu yhä enemmän omalla ajalla.

Samaan aikaan opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut ja erityisopettajia kaivataan aiempaakin enemmän.

Viime viikolla eduskunnalle annettu esitys lukiolaista tuo toteutuessaan osin helpotusta. Monen muun hyvän asian lisäksi laki sisältää oikeuden erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen, ja niille varattiin kehysriihessä rahaa.

Laki ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan muun muassa perusrahoitukseen, suuriin ryhmäkokoihin ja oppimisen tukeen liittyviä ongelmia.

Lukiolain kanssa yhtä aikaa esiteltiin myös varhaiskasvatuslaki. Lakiesityksen myötä päiväkotien henkilöstön osaamis- ja koulutustaso nousevat ja varhaiskasvatus tulee entistä vahvemmin osaksi koulutuspolkua.

Erityinen ilonaihe viime viikoilta on kehysriihi, jossa huomioitiin osaamista ja koulutusta monin tavoin.

Ensimmäinen vieras kieli aloitetaan peruskoulun ensimmäisen luokan keväällä, varhaiskasvatukselle varataan eriarvoistumista torjuva niin sanottu tasa-arvoraha, maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan ja ammatillinen koulutus saa rahaa työvoimapoliittiseen koulutukseen sekä alan vaihdon täsmäkoulutuksen mallin luomiseen.

Myös vapaa sivistystyö saa luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen ja ruotsin kielen opettamiseen rahoitusta.

Vanhemmillasi oli koko työuran aikana yksi työnantaja, sinulla kuusi, ja lapsillasi taas kuusi työnantajaa yhdellä kertaa.

Korkeakoulut sen sijaan jäivät sivurooliin kehysriihessä. Ratkaisu jää mietityttämään, sillä hallituksen tavoitteena on ollut vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin ja aloittaa jatkuvan oppimisen reformi.

Twitterissä on viime päivinä kulkenut osuva kiteytys työn muutoksesta: ”Vanhemmillasi oli koko työuran aikana yksi työnantaja, sinulla kuusi, ja lapsillasi taas kuusi työnantajaa yhdellä kertaa.”

On vaikea nähdä mitään parempaa keinoa vastata työn muutokseen kuin laaja-alainen, lapsesta aikuisuuteen kestävä opinpolku.

Pitääksemme Suomen elinvoimaisena tarvitsemme laadukasta koulutusta kaikilla asteilla, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Innovaatiotkaan syntyvät harvoin ilman kovaa työtä ja lujaa tutkimuspohjaa.

 

Hanna Ottman

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman

toimittajalta

 

Rohkelikkoja tarvitaan

Kaikki muu paitsi opetustyö on lisääntynyt. Tämä on OAJ:n jäsenten yksiselitteinen kokemus peruskoulussa.

Tarvitaan uusia keinoja työmäärän rajaamiseen ja hallintaan. Talkootöistä on päästävä eroon, ja palkkaa on saatava muustakin kuin opetustunneista.

Vuosityöaikamalli voisi olla yksi lääke. Vasta kokeilu kertoo, miten se toimii.

Ensimmäiset rohkelikot ovat valmiita tarttumaan kokeiluun jo ensi syksynä. He ovat pioneereja, jotka keräävät käytännön kokemuksia, mutta ennen kaikkea vaikuttavat omalta osaltaan mahdollisen uuden työaikamallin sisältöön.

OAJ:n kysely kertoo, että myös lukion opettajien työkuorma on paisunut. Aika näyttää, kokeillaanko vuosityöaikaa joskus lukiossakin.

Riitta Korkeakivi

Lue lisää:

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu