Elokuussa perusopetukseen lisätään äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan tunteja.
Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten perustaitojen oppimista. Tuntimäärän nostamista on kiitelty laajasti.
Ylioppilastutkintolautakunta taas valmistelee taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeita, jollaiset on tarkoitus järjestää ensimmäistä kertaa syksyllä 2029.
Jotkut tervehtivät uusia kokeita ilolla, joidenkin mielestä taito- ja taideaineiden tulisi olla koulupäiviin keveyttä tuovia välipaloja, ei osa ylioppilastutkintoa.
Perustaitojen merkitystä lapselle ja nuorelle sekä koko yhteiskunnalle ei voi vähätellä, mutta myös taito- ja taideaineiden roolista osana opetusta pitäisi keskustella.
Taiteen ja käsillä tekemisen merkitys ihmisten psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille on kiistaton. Taiteella on vaikutuksia myös aivojen kehitykseen, kognitiivisiin kykyihin ja ongelmanratkaisutaitoihin.
Taiteella on vaikutuksia niin hyvinvointiin, aivojen kehitykseen kuin kognitiivisiin kykyihinkin.
Suomen talouteen kaivataan kuumeisesti kasvua. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan maamme menestys perustuu muun muassa osaavien ja luovien ihmisten työhön sekä kaupallisiin innovaatioihin.
Tulevaisuuden Suomea hahmotellessa ajatukset saattavat kääntyä nostalgisesti Nokia-ajan Suomeen ja pohdintaan, mikä oli tuon menestystarinan takana.
Oliko Nokia-Suomen menestyksen tekijä peruskoulu, joka vahvisti kognitiivisia taitoja myös taito- ja taideaineiden avulla?
Oliko meillä erinomaista matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista ja innovointikykyä siksi, että erilaisista taustoista tulevilla lapsilla oli mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen, joka avasi ovet taiteen maailmaan?
Kestävään talouskasvuun vaadittava luovuus ja innovointi eivät synny pakottamalla. Voisivatko menestyksen avaimet löytyä taito- ja taideaineista?