Ammattijärjestöissä tehdään paljon yhteiskunnallista työtä, mutta se jää viestinnässä ja jäsentoiminnassa taka-alalle. Sen sijaan palvelut ja edut korostuvat, väittää Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen.
Hän selvitti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ay-toimintaan osallistumista ja sitä, millaisia rooleja liittoon kuuluvat omaan jäsenyyteensä liittivät. Tutkielmaa varten tehtyyn kyselyyn vastasi 2 407 Akavan Erityisalojen jäsentä.
Poutanen pitää kiinnostavana sitä, ettei suuri osa vastaajista nähnyt omalla jäsenyydellään olevan jäsenmaksua suurempaa merkitystä ammattiliiton toiminnalle.
– Ay-toiminta hybridisoituu, eli se muuttuu jäsenistön silmissä yhä enemmän palvelubisneksen kaltaiseksi. Jäsenet kokevat ostavansa liitolta palveluja, mikä ei kannusta jäsenmaksun suorittamista kummempaan osallistumiseen.
Poutasen mukaan tutkielman kiinnostavin tulos oli kuitenkin se, että vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista oli ”totaalikieltäytyjiä” eli niitä, jotka eivät olleet valmiita tekemään ay-asioiden eteen yhtään mitään siinäkään tapauksessa, että heille aktiivisesti tarjottaisiin siihen mahdollisuus.
– Yleisesti puhutaan, että ay-toiminta on vanhentunut osallistumisen muoto eikä siihen osallistamista kannata edes yrittää. Näin ei asia ole, ja se on liitoille tärkeä uutinen, Poutanen painottaa.
Ay-toiminnan byrokraattisuus ja ajoittainen sulkeutuneisuus vieraannuttavat.
Poutanen haluaakin herättää keskustelua siitä, olisiko nyt oikea aika ryhtyä virittämään ay-toimintaa vahvan palvelutoiminnan lisäksi nimenoman yhteiskunnallisen toiminnan aaltopituudelle.
– Jos hybridisoituminen hyväksytään, jäsenyyssuhde muuttuu laskelmoivaksi ja pelkäksi kannattavuuskysymykseksi. Se taas kiihdyttäisi palkansaajien jo nyt erittäin vilkasta liittoshoppailua.
Myös ay-toiminnan byrokraattisuus ja ajoittainen sulkeutuneisuus vieraannuttavat.
– Läpinäkyvyys on kolmannen sektorin toiminnassa avainasia, mutta tes-neuvottelujen aikana siitä on pakko tinkiä. Kentälle ei anneta tietoa keskeneräisistä asioista. Tätä osa jäsenistä arvosteli.
Neuvottelujärjestelmä kuitenkin toimii, ja palvelut pelaavat. Miksi vaatia ammattiliitoilta sen enempää? Siksi, että ay-liike on suuri kolmannen sektorin toimija, jonka yhtenä tehtävänä on kasvattaa suomalaisista yhteiskunnallisesti aktiivisia, Poutanen vastaa.
– Jos kansalaistoiminta katoaa liitoista kokonaan, niin suomalaisten yhteiskunnallinen aktiivisuus voi vähentyä ylipäätään. Se taas heikentäisi täkäläistä demokratiaa.
Amalia Poutanen lähtisi torjumaan passivoitumista ja jäsenkatoa kehittämällä pitkäaikaista sitoutumista vaativien osallistumismuotojen tilalle hetkittäisiä, projektimaisia osallistumistapoja.
Esimerkiksi Poutanen kelpuuttaa OAJ:n käyttämän Fiilismittarin, johon kirjautuneet jäsenet saavat liitolta viikoittain kysymyksiä työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Sähköisen Fiilismittarin käyttäjäksi on rekisteröitynyt lähes 9 000 jäsentä, ja viikon kysymykseen on saatu parhaimmillaan noin 5 500 vastausta.
Opinnäytetyö
Kansalaistoiminnan vahvistamisella vaikuttavuutta ammattijärjestöön. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2020.