Tutkittu juttu: Yhteisestä pizzaperjantaista apua rehtorin työpaineisiin

Johtajat tarvitsevat koulutusta ja vertaistukea. Mailis Elomaa selvitti väitöstutkimuksessaan, että eniten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtajia kuormittavat kiire, työmäärä ja riidat.

Työhön liittyvät stressitekijät ja stressistä selviämisen keinot ovat rehtoreilla ja päiväkodinjohtajilla pitkälti samanlaiset. Eniten rasittavat liian suuri työmäärä ja kiire, kertoo Mailis Elomaa.

Hän tutki Jyväskylän yliopistossa helmikuussa tarkastetussa väitöskirjassaan kasvatus- ja koulutusalan johtajien työhyvinvointia suhteessa työhön kohdistuviin vaatimuksiin ja resursseihin.

– Varhaiskasvatuksessa johtajakoulutus näyttäisi auttavan: sitä saaneet päiväkodinjohtajat selvisivät stressistä ja voivat työssään muita paremmin.

Tulos on tärkeä, sillä johtajakoulutus puuttuu usein etenkin pienten päiväkotien johtajilta.

Tärkeään tulokseen sisältyy kuitenkin Elomaan tunnistama tutkimustekninen ansa: voi olla, että johtajakoulutukseen haketuvat muita useimmin nimenomaan ne varhaiskasvatuksen ammattilaiset, joilla on valmiiksi hyvä stressinsietokyky. Tutkimus ei sulje pois tätä mahdollisuutta.

Rehtorin työ voi olla hyvin yksinäistä.

Peruskoulujen rehtoreita rasittivat erityisesti riidat oman henkilöstön sisällä ja vanhempien kanssa. Rehtorit kaipasivatkin koulutuksia, joissa opetettaisiin ratkomaan näitä tilanteita.

– Rehtorin työ voi olla hyvin yksinäistä. Koulutuksissa hän saa myös sosiaalista tukea, Elomaa huomauttaa.

Hänen mukaansa konfliktien stressaavuutta saattaa lisätä se, että ennen rehtorin työpöydälle tuloa tapaukset ovat usein ehtineet kehkeytyä niin isoiksi ja tunteellisiksi, että niitä on vaikea hallita.

– Pahimpina pidettiin ongelmia huoltajien kanssa mutta samalla korostettiin, että hankalia huoltajia on vain pieni murto-osa kaikista.

 

Elomaan väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäiseen osallistui 18 päiväkodinjohtajaa, toiseen 76 alakoulun rehtoria ja kolmanteen 22 perusopetuksen rehtoria.

Kahden ensimmäisen osatutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, kolmannessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Aineistot koottiin vuosina 2017–2019.

Ylhäältäpäin sanellut muutokset stressaavat, samoin jatkuva resurssipula.

Perusopetuksen nykyinen opetussuunnitelma oli ehtinyt tulla voimaan juuri ennen väitösaineiston keruuta. Ops-uudistus onkin Elomaan mukaan hyvä esimerkki stressitekijästä, jonka stressaavuus perustuu siihen, ettei rehtori koe voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun.

– Ylhäältäpäin sanellut muutokset stressaavat, samoin jatkuva resurssipula. Myös ihmisten väliset ristiriidat kuuluvat tähän ryhmään, sillä ne kehkeytyvät yleensä rehtorin tietämättä.

Stressistä palauduttiin pääosin vapaa-ajalla. Perheellä, ystävillä ja vertaistuella oli siinä tärkeä rooli.

– Tutkimukseni keskeinen tulos on työhyvinvoitiin vaikuttavien stressitekijöiden henkilö- ja tilannekohtaisuus. Tästä seuraa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tukea johtajia ja rehtoreita työssään. Ehkä selkein yhteinen nimittäjä oli kuitenkin vertaistuen tarve.

Elomaan aineistosta löytyy muun muassa kolmen rehtorin yhteinen pizzaperjantai: rehtorit kokoontuivat kerran viikossa syömään ja juttelemaan työasioista.

– Isoissa kaupungeissa on paljon päiväkoteja ja kouluja, joiden johtajat voivat toimia toistensa sosiaalisena tukena. Pienissä kunnissa johtajat huolineen saattavat jäädä yksin.

 

Väitös

Educational leaders’ occupational well-being: ”With cool head and warm heart”. Jyväskylän yliopisto 2023.