Vaikka kunnat rämpivät taloussuossa, on kuntapäättäjien huolehdittava, ettei Suomen tulevaisuudesta leikata. Koulutus- ja kasvatuspalveluiden laatu on turvattava seuraavalla valtuustokaudella.
Tätä OAJ ajaa yhtenä tavoitteenaan kuntavaaleissa. Ekonomisti Mika Väisäsen mukaan kunnan kannattaakin satsata koulutukseen, koska se luo alueelle työpaikkoja ja vetovoimaa.
Hyödyn hahmottaminen voi olla päättäjille vaikeaa, sillä koulutukseen sijoittaminen näkyy aina viiveellä.
Kunta voi itse päättää, kuinka paljon opetusta tarjotaan yli minimin.
– Joidenkin kuntien välille kehkeytyy kuuden kuukauden opetusero peruskouluvuosina. Se on paljon, Väisänen sanoo.
Tuleva valtuustokausi on siitä erikoinen, että jos sote-uudistus menee läpi, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta pois vuoden 2023 alussa.
Uusi sivistyskunta syntyisi siis kesken valtuustokauden. Silloin koulutus haukkaa lähes 60 prosenttia kuntataloudesta.
– Kunnan rajalliset voimavarat on järkevämpi käyttää opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen kuin pelkästään rakennusten ylläpitämiseen, Väisänen korostaa.
”Opettajat ovat laaja-alaisia kuntapäättäjiä”
Kunta on perheelle mielekäs paikka, jos voi luottaa, että se satsaa koulutukseen.
– Oppimisen kolmiportainen tuki eri keinoineen pitää olla tarkkaan mietitty ja opettajien näkemyksiä tulisi kuulla päätöksenteossa, alkuopettaja Jeata Juustinen-Vuojala Turengin koulusta Janakkalasta pohtii.
Kunnon rahoitus mahdollistaa hänen mielestään tavoitteellisen ja yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamisen kouluihin, mikä näkyy kodeissa palvelun sujuvuutena.
Juustinen-Vuojala näkisi mieluusti koulutusalan ammattilaisia kuntapolitiikassa. Hän muistuttaa, että opettajat ja esihenkilöt ymmärtävät muustakin kuin sivistämisestä, koska he ovat tottuneen kasvun ja oppimisen monimuotoiseen tukemiseen ja moniammatilliseen työskentelyyn.
– He ovat laaja-alaisia kuntapäättäjiä.