Kirkkaammin, tarkemmin, valppaammin

Taito ajatella kriittisesti auttaa pitämään mielen valppaana vaikkapa siltä varalta, jos joku yrittää syöttää sinulle soopaa. Tutkija Tuukka Tomperi ja filosofianopettaja Jaakko Lindfors pohtivat, miten jokainen oppilas voisi koulussa harjoitella kriittistä, luovaa ja avointa ajattelua.

Saa kyseenalaistaa opettajan, kaverit, vanhemmat, koulun säännöt ja vaikka Suomen lain, ohjeistaa Jaakko Lindfors opiskelijoitaan esimerkiksi filosofian johdantokurssilla.

– Tarvitaan vain hyvät perustelut. Mitään ei tarvitse ottaa annettuna, kahdessa turkulaislukiossa filosofiaa opettava Jaakko sanoo.

Tampereen yliopiston tutkija Tuukka Tomperi komppaa. Hänen mielestään lasten ja nuorten kyselevää ja kuuntelevaa elämänasennetta pitää kehittää sekä älyllisesti että tunnetasolla.

– Opetuksellisesti tärkeää on muovata toimivaa ryhmädynamiikkaa ja turvallista ilmapiiriä, jotta oppilaat uskaltavat sanoa oman näkemyksensä. Oppilaita itseään kiinnostavien filosofisten kysymysten tutkailu yhdessä on erinomainen tapa harjoitella julkisen harkinnan ja perustelemisen käytäntöjä, Tuukka sanoo.

Ajattelussa kehittyminen edellyttää myös tunteiden kypsymistä. Olennaista on, että opitaan kyseenalaistamaan ajatuksia loukkaamatta ja loukkaantumatta.

 

Kriittinen ajattelu suuntaa järjen käyttöä arvojen ja päämäärien miettimiseen: miten me oikeutamme omat päämäärämme. Tuukka kuvaa kriittisen ajattelun keskeiseksi piirteeksi reflektiivisyyttä eli ajattelun omien lähtökohtien tutkailua. Se on sekä oman maailmankuvan että muiden esittämien väitteiden huolellista arviointia.

– Se ei tarkoita kielteistä asennoitumista, vaan sillä luodaan perustaa rakentavalle ja luovalle ajattelulle, kriittisen ajattelun opettamista tutkiva Tuukka avaa.

Hän on kouluttanut opettajia veso-päivinä kriittisen ajattelun opettamiseen. Hän myös vierailee kouluissa luennoimassa oppilaille. Sekä opettajat että oppilaat toivovat tahdin hidastamista ja riittävästi aikaa syventyä asioihin.

Oppilailla on Tuukan mukaan aito halu ymmärtää itseään ja ympäröivää todellisuutta syvällisemmin.

– Opetuksessa pitää voida pysähtyä, kysellä ja penkoa perusteita sekä jäsentää maailmaa yhdessä, Tuukka kannustaa.

Jokainen tietoinen valinta vaatii arvostelukykyä.

Kriittisen ajattelun opettaminen ja oppiminen vaativat käytännön harjoittelua, jossa sisällöt – esimerkiksi tietyn oppiaineen sisällöt – ja taidot kulkevat yhdessä.

Avain harjoitteluun on vastavuoroinen keskustelu, koska siinä opetellaan suhtautumaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti niin omiin kuin toistenkin ajatuksiin. Arvioimalla keskustelukumppanin väitteet huolella kehitetään arvostelukykyä.

– Jokainen tietoinen valinta vaatii arvostelukykyä. Esimerkiksi vastaaminen kysymykseen: lähdenkö kouluun vai jäänkö sänkyyn, vaatii valinnan tekijältä kyseenalaistamista, luovuutta, moraalista kannanottoa – joskus jopa yllättävyyttä, Jaakko kertoo.

Kyseenalaistaminen on myös Tuukan mielestä tärkeää.

– Yritetään tavoitella parempaa käsitystä siitä, mihin voi luottaa. Kriittinen ajattelu johtaa tarkempaan kuvaan, selvempään, kirkkaampaan, vankempaan tietämykseen ja tiedon perusteiden ymmärtämiseen, perusteluihin, hän sanoo.

 

Jaakko katsoo kriittistä ajattelua myös nuorten identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Hänen mielestään koulussa puhutaan liian vähän kasvamisesta. Oman kasvun ymmärtäminen, arviointi ja pohtiminen ovat asioita, joita jokaisen oppilaan tulisi tarkastella.

– Informaatiotulvassa lähde- ja mediakriittiset taidot sekä rauhallinen kasvu ovat tärkeitä oppilaan identiteetin muodostumisessa: kuka minä olen ja miksi haluan tulla. Kriittisen ajattelun tavoitteena on myös pohtia omaa minuutta, Jaakko pohtii.

Hänen mukaansa oppilaan identiteetinmuodostusta voidaan tukea aidon dialogisilla, empaattisilla ja kuuntelevilla opetusmenetelmillä.

– Parhaiten tämä toimii, kun ryhmäkoko on pieni, mikä on valitettavasti harvoin todellisuutta nykylukiossa, Jaakko sanoo.

Kriittinen ajattelu johtaa tiedon perusteiden ymmärtämiseen.

Harjoitusten ytimessä on oppilaan kokemusmaailma, johon opettajan on pystyttävä asettumaan.

– Jokainen oppitunti on yksipuolisen informaationvälityksen sijaan pikemminkin itsenäisesti ajattelevien olentojen ainutlaatuinen kohtaaminen, jossa opettaja laittaa koko persoonansa likoon, Jaakko avaa.

Parhaimmillaan luokkahuoneesta muodostuu avoin, luova ja kriittinen paikka, joka näyttää mallia sille, millaista laadukas ajattelu yhteiskunnassa on.

– Yhteiskunta on täynnä välineellistä ajattelua, esimerkiksi miten päästään nopeimmin paikasta a paikkaan b tai miten tekniikalla voidaan tehostaa tiedonkäsittelyä ja tuotantoa. Sen rinnalle tarvitaan myös perusteiden tutkimista, Tuukka pohtii.

Sparrausta ajattelulleen saa esimerkiksi älykkään kirjallisuuden ja toisten ihmisten antamista virikkeistä.

 

Tuukka puhuu dialektiikasta kriittisen ajattelun ytimessä: tarkastellaan yhdeltä ja toiselta kannalta, punnitaan vaihtoehtoja, ei lyödä omaa näkemystä lukkoon liian nopeasti. Ajattelun harjoittelussa niin vuoropuhelu kuin väittelykin toimivat juuri dialektisesti.

– Nämä kaikki kehittävät ajattelun valmiuksia ja vuorovaikutustaitoja. Opettajan auktoriteettirooliin kuuluu myös antaa mallia kyselevästä ja kuuntelevasta asenteesta, Tuukka opastaa.

Jaakon mielestä kriittiselle ajattelulle on raivattava tilaa sekä opetussuunnitelmiin että opettajankoulutukseen. Tulevat opettajat tarvitsevat ryhmänohjaustaitoja. Ison porukan ryhmäyttäminen vaatii opettajalta psykologin ja välillä salapoliisinkin ajatteluosaamista, joutuuhan opettaja havainnoimaan ja käsittelemään ryhmän mutkikkaita ja muuttuvia sosiaalisia suhteita.

– Ryhmän konflikteja voidaan ehkäistä ja ratkaista tunnetaidoilla sekä ryhmädynamiikan hallinnalla, Jaakko sanoo.

Vuoropuheluun perustuvalle yhteiskunnalle on tarvetta enemmän kuin koskaan. Siksi Tuukka Tomperin ja Jaakko Lindforsin mielestä yhteistä harkintaa, dialogia ja yhteisajattelua pitäisi arvostaa enemmän.

Jaakko Lindfors

  • Filosofian, historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettaja ja oppikirjailija.

  • Opettaa Turun Lyseon lukiossa ja ruotsinkielisessä Katedralskolan i Åbo -lukiossa. Opettajankouluttaja Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiouudistuksen seurantaryhmän ja OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsen.

  • Käytti viimeksi kriittistä ajattelua ympäristöeettiseen pohdiskeluun ympäristöfilosofian oppitunnilla: mikä on ihmisen suhde luontoon ja maailmankaikkeuteen?

Tuukka Tomperi

  • Tutkija Tampereen yliopistossa. Kasvatustieteiden tohtori ja filosofian maisteri.

  • Filosofisen Niin & Näin -lehden perustajia. Kirjoittanut ja toimittanut useita kirjoja opetuksen ja kasvatuksen teemoista.

  • Juuri ennen tämän lehtijutun haastattelua kävi puhumassa Turun yliopistossa väittelyopetuksesta, joka on yksi hyvä konkreettinen kriittisen ajattelun valmiuksia edistävä menetelmä.

Lue samasta aiheesta