Suvilta saa kouluvoimaa – eskarilaisia yhdistää halu kasvaa ekaluokkalaisiksi

Toisilta meinaa lähteä käsi viitatessa irti. Muutamien suusta pääsee villejä hihkaisuja huitomisen lomassa. Jalat tamppaavat lattiaa, mutta peput pysyvät sentään penkillä.

Ollaan Anttilantalon päiväkodissa Hyvinkäällä ja meneillään on Peipposet-ryhmän kuusi- ja viisivuotiaiden eli eskarien ja viskarien aamukokous.

Viivi pääsee vastaamaan, mutta kertoo kysytyn viikonpäivän sijaan aamulla polvessaan komeilleesta valkoisesta patista.

Varhaiskasvatuksen opettaja Suvi Tamminen pohtii lapsen kanssa, että patti ehkä on molluska.

Maijan mielestä eskarissa kivointa on laulaminen ja se, että Suvi antaa eskarihommien palkintona tarroja.

Tuomo kertoo, että Suvi ei opettaessaan naura kauhean paljon, mutta on kuitenkin aika hyvä tyyppi.

Suvi virnistää ryhmäläistensä mietteille. Hän tunnistaa niistä itsensä.

– Mä olen tosi tiukka mutta ystävällinen ja lempeän määrätietoinen. Rajaton lapsi on turvaton.

Eskariope ei pidä nykyisestä neuvottelulinjasta, jossa vanhemmat ovat kavereita ja lapsi saa sanella kaiken. Hänen mielestään lapsi voi valita vaikkapa paidan värin, mutta aikuinen päättää sen paksuuden.

Lasten leppoisan lujan ohjaamisen lisäksi Suvin työhön kuuluu varsinkin syksyisin päiväkotilasten vanhempien kasvattamista koululaisten vanhemmiksi.

Lapsen pitää antaa itse kiikuttaa märät hanskansa kuivauskaappiin ja hoitaa pienet läksynsä kotona. Eskarin yksi tavoite on opettaa lapset huolehtimaan itsestään ja asioistaan.

Suvia kismittää ikuisuusdilemma: vanhempien mielestä varhaiskasvatuksen pitäisi yhtä aikaa opettaa, kasvattaa ja palvella.

– Olen kokenut absurdeja vaatimuksia kuumeisen lapsen hoitamisesta suklaavellin tarjoamiseen, joten pudottaisin koko palveluajatuksen listasta pois.

Esiopetuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lapsen kasvun kehityksen ja oppimisen edellytyksiä.

Oppiaineita ei ole, vaan opetus toteutetaan oppimiskokonaisuuksina, joista yksi on osallistuminen ja vaikuttaminen.

Eskarivuoden alkupuolella lasten tasoerot tulevia koulutunteja ajatellen ovat valtavia.

Osa lukee ja kirjoittaa, osa ei tunnista alkuäänteitä tai ymmärrä, mitä kumilla pitäisi tehdä. Osa tietää heittämällä oikeat vastaukset ja jaksaa kuunnella kavereidenkin ajatuksia. Osa pohtii omiaan ja ikävöi äitiä.

Yhteistä kaikille on kuitenkin halu oppia ja kasvaa ekaluokkalaisiksi. Tätä innostusta pitää Suvin mielestä vaalia tukemalla kaikkia tasapuolisesti ja yksilöllisesti.

– Aikuisten lisäksi lapset kuuntelevat tarkasti myös toisiaan, joten ryhmään on tärkeää luoda tiivis yhteishenki.

Peipposet muodostuvat 11 eskarista ja 8 viskarista. Suvin lisäksi heitä opettaa Mari Kylmälä, joka opiskelee parhaillaan vakaopettajaksi.

Minna Toivanen on ryhmän varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Varhaiskasvatuksen erityisavustaja Sari Savolainen tukee peipposia kahtena päivänä viikossa.

Lapset kuuntelevat tarkasti toisiaan, joten ryhmään on tärkeää luoda tiivis yhteishenki.

Peipposten seinää koristaa suuri violetti sääntötaulu. Lapset ovat laatineet sen alkusyksyllä ryhmän aikuisten johdolla ja vahvistaneet allekirjoituksillaan.

Välillä käydään läpi, miten sääntöjen noudattaminen on sujunut. Onhan jokainen siivonnut omat sotkunsa? Ovathan kaikki kohdelleet muita ystävällisesti?

– Kun lapsi saa itse vaikuttaa omiin ja ryhmän asioihin, hän myös sitoutuu niihin, Suvi tietää.

Toistuvien eskarirutiinien myötä lapsi saa rauhassa kasvaa itsenäiseksi koululaiseksi.

Peipposten viikkorytmiin kuuluvat metsäretki maanantaisin, jumppa tiistaisin, musiikki ja kädentaidot keskiviikkoisin, eskarituokio torstaisin ja erityisleikkipäivä perjantaisin.

Leikki ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu siivittävät kaikkea toimintaa.

Viskarit ottavat eskareilta mallia ja oppivat asioita heidän siivellään.

Ruokajonossa ei pelleillä ja lautaselle otetaan itse sopiva määrä ruokaa. Pienissä pöytäryhmissä jutellaan rauhallisesti päivän puuhista.

Väljempi jousto kouluun siirtymisessä olisi eskariopen mielestä paikallaan.

– Kaksivuotinen esiopetus olisi hyvä juttu, mutta joillekin sopisi myös kolmas eskarivuosi ennen kouluun siirtymistä.

Keväällä oikein liikutun, kuinka monipuolisesti ja kohteliaasti lapset osaavat jutella.

Suvi Tamminen on työskennellyt esiopetuksen opettajana valmistumisestaan, vuodesta 1991 lähtien.

Hänelle yhdenvertaisuus on yksi tärkeimmistä asioista omassa elämässä.

Siksi peipposetkin opettelevat ahkerasti kunnioittamaan toinen toisiaan. Kaverille puhutaan kauniisti, häntä ei haukuta tai arvostella.

Lasten taidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan puhutaan erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä.

– Mietimme yhdessä, että joku käyttää kuulolaitetta, toinen peruukkia ja kolmas vaippaa. Tärkeintä on olla kiltti kaikille ja ottaa kaikki mukaan.

Ohjattujen ryhmäkeskustelujen ansiosta lapset oppivat ilmaisemaan itseään ja omia ajatuksiaan sekä vastavuoroisesti kuuntelemaan toistensa mielipiteitä.

– Usein keväällä oikein liikutun, kuinka monipuolisesti ja kohteliaasti lapset osaavat jutella.

Vaikeitakaan asioita, kuten unelmia tai kuolemaa, ei keskusteluissa kierrellä.

Jumpan jälkeen eskarilaiset pyrähtävät posket punaisina ryhmätilaan, jonka pöydät Suvi on asetellut paripulpetteja muistuttavaan rivistöön.

On tunnin mittaisen opetustuokion aika. Opetusta on vaihtelevasti kerran tai kaksi viikossa.

Kaipaamaansa suurta liitutaulua Suvi ei ole vielä tiloihin saanut, eikä eskarikirjoista ole toivoa. Lasten hoksaamiset ja terävät kommentit saavat opettajan kuitenkin sietämään resurssipulaa ja paperitöiden kasaamaa kiirettä.

– Työni merkityksellisyys syntyy mahdollisuudesta vaikuttaa lasten ajattelumaailmaan. Esimerkiksi k-kirjaimen kohdalla voidaan puhua kierrättämisen tärkeydestä.

Tänään peipposet listaavat pikkuruiselle liitutaululle e-alkuisia sanoja. Sana ”ero” mietityttää. Julia vastaa sen tarkoittavan miehessä ja naisessa olevaa eroavaisuutta.

– Opin aina itsekin uutta, ajattelemaan asioita ja maailma laajemmin, Suvi sanoo.

Alkusyksyllä eskarilaisten kanssa mietitään, mitä tarkoittaa aukeama ja harjaannutetaan kättä hiljalleen käyttämään kynäotetta.

Perustaitojen jälkeen keskitytään hiljalleen enemmän kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittämiseen.

Eskarin tarkoitus ei ole opettaa lukemaan ja laskemaan vaan tarjota lapsille kiinnostavia maistiaisia tulevista opittavista taidoista, Suvi muistuttaa.

Keväällä tuntuu hyvältä, mutta haikealta päästää lapset aloittamaan koulunkäyntiä.

Jokainen ryhmäläinen on Suville tärkeä. Keväällä tuntuu hyvältä, mutta haikealta päästää lapset aloittamaan koulunkäyntiä – onneksi vain piha-aidan toiselle puolelle.

Tunne on molemminpuolinen. Eräs ekaluokkalainen tuikkasi viime vuonna usein välkällä sormet aidan läpi saadakseen Suvilta kouluvoimaa.

Tokaluokkalaisetkin juoksevat käytävällä vielä Suvin syliin. Se antaa opettajan työpäiviin tuplailon.

– Saan innostaa uusia alkuja koulupolulle ja samalla niittää työni tuloksia innokkaita alakoululaisia seuraten.

• Educassa puhutaan esiopetuksesta la 25.1. klo 10.45. Paneelikeskustelussa käsitellään niin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua, esiopetuksen merkitystä osana koulutusjärjestelmää kuin oppimisen tuen ajankohtaisia muutoksiakin.