Poikkeusaika notkisti opetuskoneistoa

Etäopetus oli ensin hyppy tuntemattomaan ja sitten loikka sujuvaan digiopetukseen. Erikoinen aika jätti eri koulutusaloille pysyviä käytäntöjä.

Varhaiskasvatus

Espoon vakaväki sai varata itselleen digimentorointia

Mikä on kaikista tärkeintä lapsille? Mitä itse teet mieluiten lasten kanssa? Miten tuon tekemisen voisi muuntaa sellaiseen muotoon, että sitä pystyisi toteuttamaan tarpeen tullen myös etänä?

Näistä kysymyksistä lähti liikkeelle varhaiskasvatuksen opettaja, etäyhteysmentori Marja Hokkanen kouluttaessaan Espoon varhaiskasvatuksen väkeä Teamsissä. Jokainen oli saanut varata itselleen tunnin mittaisen mentoriajan.

– Motivaatio syntyy, kun ihminen saa oppia asioita, joista hänelle on hyötyä arjen työssä, Hokkanen sanoo.

 

Korona-aikana monet lapset jäivät pois päiväkodista ja yhteydet vanhempiin olivat vaarassa hukkua. Espoo tarttui härkää sarvista ja koulutti noin 2 800 päiväkodin työntekijää olemaan etäyhteydessä lasten, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Etäyhteysmentoreita palkattiin avustusrahoituksella.

Koulutuksessa haluttiin oppia muun muassa tietokoneen näytön jakaminen, kokouskutsun lähettäminen piilokopiona ja vanhempainillan järjestäminen etänä. Oppeja hyödyntäen kevätjuhlat striimattiin Teamsin kautta ja tuleville eskareille järjestettiin virtuaalisia tutustumiskäyntejä.

Opittuja käytäntöjä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, jos osa lapsista ei pääse paikan päälle.

 

Opettajien ideoista koostettiin Espoon varhaiskasvatuksen hankesivustolle pieni galleria lasten kanssa tehdyistä etäyhteyskokeiluista sekä sivusto, josta löytyy monenlaista tekemistä kotona oleville lapsille.

Päiväkotiryhmiin hankitaan mahdollisuuksien mukaan lisää tietokoneita, ja ne ovat tulevaisuudessa entistä tehokkaammassa käytössä.

Varhaiskasvatuksen pääpointti pysyy Espoossa kuitenkin kirkkaana.

– Mitkään etäyhteydet eivät korvaa sitä, että lapsi on sylissä tai kainalossa.

 

Ammatillinen koulutus

Hybridiopetus onnistuu, kun sitä vetää kaksi opettajaa

Etäpäivä pitää rakentaa mielekkäästi, ja opettajan on oltava saatavilla koko ajan, sanoo tieto- ja viestintätekniikan opettaja Jan Tuominen Tampereen palvelualan ammattiopistosta.

Opistossa lukukausi on lähtenyt käyntiin hybridimallilla.

– Meidän opiskelijamme saavat päättää yhdessä, miten heidän tiiminsä kokoontuu. Opiskelijat tunnistavat itse, saavatko he enemmän aikaan koululla vai etänä.

Osa opiskelijoista on oppitunnilla etänä, osa paikalla. Hybridiopetus onnistuu yhteisopettajuuden ansiosta.

– Toinen meistä huolehtii siitä, että Teamsin puolella kaikki toimii, ja toinen siitä, että luokassa asiat sujuvat, sanoo Tuomisen työpari, tieto- ja viestintätekniikan opettaja Pirkko Sutinen.

Tuomisen ja Sutisen opiskelijoista valmistuu esimerkiksi koodareita ja pelintekijöitä. Monet tulevat tekemään töitä virtuaalitiimeissä, joissa on jäseniä eri puolilta maailmaa. Heille etäopiskelu on suoraan työelämätaitojen harjaannuttamista.

Opiskelijoiden kouliminen etäopiskeluun on vaatinut sääntöjen kertaamista uudelleen ja uudelleen. Alkuun etäpäivään saatettiin suhtautua vapaapäivänä, mutta nyt tullaan ajoissa koneen ääreen.

– Moni on tyytyväinen siihen, että Teamsissä kukaan ei hälise. Kaikki oppitunnit tallennetaan Moodlen oppimisalustalle, ja yllättävän paljon opiskelijat katsovat niitä myös jälkikäteen, Sutinen toteaa.

 

Vapaa sivistystyö

Opettamisen rinnalle tarvitaan rentoa jutustelua

Järjestimme opettajillemme koulutusta verkko-opetuksesta jo ennen koronaa, mutta he eivät mieltäneet sitä ”meidän jutuksi”, kertoo kielten suunnittelijaopettaja Marja Peltonen Jyväskylän kansalaisopistosta.

Mielikuvissa kansalaisopisto oli vahvasti se tuttu ja turvallinen luokkatila, jonne kokoonnutaan oppimaan ja vaihtamaan kuulumisia. Edessä oli iso henkinen muutos sekä opettajalle että opiskelijalle.

– Alaisuudessani on 35 kieltenopettajaa, ja he lähtivät innolla mukaan Zoom-koulutukseen. Harjoittelimme teknisiä asioita keskenämme, ja opettajat tuottivat etäopetusmateriaalia oppimisympäristö Pedanettiin, Peltonen kertoo.

 

Viime syksy Jyväskylässä mentiin lähiopetuksessa. Kun helmikuun alussa piti siirtyä etäopetukseen, kansalaisopiston väki oli hyvin valmistautunutta. Myös opiskelijat kävivät opiston järjestämissä ohjaustilaisuuksissa ja ottivat Zoomin käyttöön.

– Verkossakin olemme korostaneet mukavan ilmapiirin luomista. Opettamisen rinnalle tarvitaan rentoa jutustelua.

Monet opiskelijat ovat myös huomanneet, että he kuulevat opettajan puheen helpommin Zoomissa kuin lähiopinnoissa.

Nyt kieliä opiskellaan lähiopetuksessa, mutta tarpeen tullen pystytään toimimaan myös etänä.

– Opistossamme on ollut jo ennen koronaa pelkästään verkossa järjestettyjä kursseja. Silloin minun oli vaikea löytää niille opettajia. Nyt opettajat kokevat hallitsevansa verkko-opettamisen paremmin, ja halukkaita riittää, Peltonen kertoo.