Viime vuosisadan alussa kansakoulunopettajan palkkaan saattoi riihikuivan rahan lisäksi kuulua asunto, lämpö ja valo sekä rehu ja laidun “ainakin yhdelle lehmälle”.
Vuonna 1919 nimimerkki Luonnonetuihin oikeutettu suivaantui epäreilusta kohtelusta. Hänelle oli luvattu palkaksi heinää peräti 2 000 kiloa. Heinän sijaan hän olikin saanut toista riihikuivaa – nimittäin rahaa – mutta vain 250 markkaa.
Vaikka opettajien palkat ovat Opettajan lukijoiden mielestä aina olleet liian pieniä, opettajien ensimmäinen työtaistelu nähtiin vasta keväällä 1984.
Työtaistelun tavoitteena oli korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja saada asianmukainen korvaus kasvaneesta työmäärästä.
OAJ saavutti lakon avulla kaikki tavoitteensa.
Lakolla oli myös imagollinen merkitys. Se korotti opettajien yhteiskunnallista asemaa, kun puheet kutsumusammatista unohdettiin ja opettaja alettiin mieltää palkkatyöläiseksi, jolla oli laissa määritellyt oikeudet etujensa ajamiseen.
Tule tutustumaan Opettajan historiasta kertovaan näyttelyyn Educa-messujen Open Loungeen.
Juhlavuoden juttusarja
Opettaja-lehti on ilmestynyt vuodesta 1906 alkaen. Tähän juttusarjaan poimimme makupaloja siitä, mikä milloinkin on ollut pinnalla opetusalalla ja lehdessä.