Maahanmuuttajaäidit tulivat mukaan lasten oppitunneille – ”kielitaidon kehitys ollut huimaa”

Vuodessa luku- ja kirjoitustaito, suomen kielen taidon huima kehitys, opiskelupaikka ammatillisesta oppilaitoksesta ja roppakaupalla itsevarmuutta. Tällaisia tuomisia oli lähes 20 vuotta kotona olleella maahanmuuttajataustaisella naisella, joka osallistui Äidit mukana -hankkeeseen viime lukuvuonna.

Reilun vuoden kestäneen hankkeen takana ovat ammatillinen oppilaitos Edupoli ja Vantaan kaupunki. Ideana on istuttaa pitkään kotona olleet, huonosti suomea taitavat äidit tavallisen peruskoulun eka- ja tokaluokkalaisten oppitunneille.

Äidit seuraavat opetusta ja osallistuvat oman halunsa mukaan. Lisäksi he saavat omat äidinkielen ja matematiikan kirjat, joista he tekevät samoja tehtäviä ja kotiläksyjä kuin luokan pienet oppilaat.

– Toimii. Äitien kielitaidon kehitys on ollut huimaa. Oppijoina he ovat olleet motivoituneita ja äärimmäisen kiitollisia, kertoo pilottihankkeessa alusta lähtien mukana ollut luokanopettaja Pauliina Kemppainen Rajakylän koulusta Vantaalta.

Kemppaisen työtoveri, niin ikään alusta asti mukana ollut luokanopettaja Kaisa-Maria Hooli nyökyttelee vieressä. Kumpikin opettaa omaa luokkaansa ja kummallakin on äitejä mukana oppitunneillaan.

Kolme äitiä istuu luokan takaosassa lukukirjat kädessään. He seuraavat keskittyneesti, kun Rajakylän koulun tokaluokkalaiset lukevat vuorotellen ääneen tarinaa kaupunkilais- ja maalaishiiristä.

Tarinan päätyttyä Hooli poimii tekstistä yksittäisiä sanoja ja kysyy niiden merkitystä.

– Mikä näistä virkkeen sanoista tarkoittaa sitä, että on tehnyt jotain noloa, hän kyselee, ja muutama käsi nousee viittaukseen.

Kielitietoinen opetus tukee oppilaita, joiden suomen kielen taidossa on puutteita.

– Tätä teemme, vaikka äitejä ei tunnilla olisikaan mukana. Meillä on niin paljon oppilaita, joilla on suomi toisena kielenä. Joukossa on myös juuri maahan muuttaneita lapsia, joiden suomen kielen taito on hyvin heikko, Hooli sanoo.

Äitien kielitaidon kehitys on ollut huimaa.

Opettajakaksikko kertoo, ettei tuntien valmistelu ja opetuksen suunnittelu ole juuri muuttunut Äidit mukana -hankkeen vuoksi. Heitä on ohjeistettu vetämään tunnit samaan tapaan kuin ennenkin. Oppitunnilla äidit pitää huomioida ainakin siten, että heillekin on kaikki samat materiaalit kuin muillekin oppilaille.

– Jos omilta oppilailtani pystyn, käyn kysymässä, onko kysyttävää tai tarvitsetteko apua. Pienet oppilaat ovat aina etusijalla, Hooli kertoo.

Nyt molemmilla opettajilla on kaitsettavanaan noin 20 oppilaan ryhmät, joissa on mukana kaikki tukea tarvitsevat ja suomi toisena kielenä -oppilaat. Jakotunneilla luokat jaetaan pienempiin ryhmiin. Äitejä ei ryhmäkokoon lasketa mukaan.

Neljänä päivänä viikossa kummankin luokan tunneilla on koulunkäynninohjaajaharjoittelija. Laaja-alainen erityisopettaja on mukana viitisen tuntia viikossa.

Entä miten äidit osallistuvat tunneilla?

– Osa kysyy ja osallistuu, osa ei. Kielitaito ja persoona vaikuttavat, Kemppainen kertoo.

Rajakylän koulun naapurissa Länsimäen koulussa iltapäiväkerhon tiloissa on vilskettä ja ääntä. Äidit ovat kokoontuneet aamuisen oppitunnin jälkeen Länsimäkeen tekemään tehtäviä ja keskustelemaan suomeksi. Mukaan suomen kielen taitoaan harjoittamaan on liittynyt lisää äitejä taaperoikäisten lasten kanssa.

Puhe polveilee lastenkasvatuksesta äidinkielen merkitykseen lapsen kehitykselle.

Välillä joku nousee nostamaan tuolille uhkarohkeasti kiipeilevän parivuotiaan lattialle.

– Joskus meno on täällä lasten kanssa niin vauhdikasta, että mietin, pystyvätkö äidit keskittymään. Jotenkin kummasti he ovat kuitenkin oppineet tosi paljon, suomea toisena kielenä opettava Outi Sissonen Edupolista naurahtaa.

Pitkän pöydän ääressä istuvien äitien joukko on moninainen. Yksi äideistä on muuttanut Suomeen muutama kuukausi sitten ja oli tullessaan täysin ummikko. Toinen on asunut Suomessa 18 vuotta, mutta puhuu heikosti suomea. Yksi on opiskellut kotimaassaan kampaajaksi, yksi ei ole käynyt lainkaan kouluja.

Aamuisen oppitunnin ajan lapsista on huolehtinut Edupolin ammatillinen opettaja Maija Tanneraho – jolla on myös on lastentarhanopettajan koulutus – yhdessä lähihoitajan ja hoiva-avustajaopiskelijoiden kanssa.

Hän kertoo, että tavoitteet räätälöidään kullekin äidille erikseen. Yhdelle avautuu uusi maailma luku- ja kirjoitustaidon kautta, toinen on valmis ammatillisiin opintoihin varsin nopeasti.

– Jo tämän syksyn aikana muutama äiti on jättänyt peruskoulun oppitunnit ja aloittanut jatko-opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Samoin viime vuonna mukana olleista osa on suorittamassa ammatillista tutkintoa. Moni on edennyt opinnoissa nopeammin kuin perinteisissä kotoutumiskoulutuksissa, hän kertoo.

Valtaosa äideistä kertoo olevansa mukana oppiakseen suomen kielen. Monen tavoitteena ovat ammatilliset opinnot ja työ.

Kolmen lapsen äiti Maryama Mahdi muutti alle kouluikäisenä Somaliasta ruotsinkieliseen Pietarsaareen ja puhuu sujuvaa ruotsia. Nyt hän haluaa oppia suomen. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja.

– Kuopukseni on pian kolmevuotias. Sitten on hyvä aika jatkaa opintoja. Haen keväällä ruotsinkieliseen ammattikorkeakouluun. Haaveilen kätilön ammatista, hän kertoo.

Tanneraho sanoo äitien olevan hyvin tyytyväisiä opetukseen ja kiitollisia siitä. Monelle pelkästään kodin ulkopuolelle lähteminen ja seuran saaminen on ollut iso asia. Kielitaidon karttuessa itsevarmuus on kasvanut.

Opiskelu pienten lasten kanssa ei ole tuntunut äideistä mitenkään kummalliselta – päinvastoin. Moni heistä kiittelee oppineensa ymmärtämään, miten suomalainen koulujärjestelmä toimii. He osaavat nyt myös tukea omia lapsiaan entistä paremmin koulunkäynnissä.

Luokanopettaja Pauliina Kemppaiselle äitien osallistuminen oppitunneille on ollut luonteva ja merkityksellinen lisä työhön.

– On hienoa, että voi olla mukana auttamassa heitä löytämään suomen kielen ja väylän suomalaiseen yhteiskuntaan, pois kotoa neljän seinän sisältä, Kemppainen tähdentää.

Kaisa-Maria Hooli uskoo, että vanhempien ottaminen mukaan koulutyöhön on tulevaisuudessa totta monessa muussakin koulussa.

Luokanopettajien mielestä työskentely yhdessä ammatillisen oppilaitoksen kanssa on ollut innostavaa. On ollut piristävää tehdä vaihteeksi töitä aikuisten kanssa. Yhteistyö ammatillisten opettajien kanssa on sujunut hyvin joustavasti.

Opettajien mukaan heille kertyy jonkin verran lisätyötä suunnittelusta ja palaverien pitämisestä Edupolin ammatillisen opettajan kanssa. Opettajat eivät ole saaneet ylimääräisestä työstä korvausta.

Vantaan kaupungin opetuspäällikön Pepita Kaskentauksen mukaan hanke ei aiheuta luokanopettajille lisätyötä. Kun toiminta tänä vuonna laajenee, samalla selvitetään opettajille mahdollisesti aiheutuva lisätyö ja sen korvaaminen.

Luokanopettajakaksikolla on myös ideoita, miten kehittää vanhempien kotouttamista koulutyön lomassa.

Viime keväänä Kemppainen ja Hooli kävivät tutustumassa Lontoossa paikallisten koulujen kotouttamistyöhön. Matka oli osa Äidit mukana -hanketta, ja työnantaja maksoi kulut.

– Siellä vanhemmat opiskelivat kieltä yhdessä lastensa kanssa. Näitä oppitunteja varten oli oma opettajansa. Tällainen voisi toimia meilläkin, jos resursseja olisi, Hooli pohtii.

Entä ovatko opettajat itse oppineet reilun vuoden aikana äideiltä jotain?

– Olen työskennellyt maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa koko työurani ajan. Mitään uutta tai yllättävää ei ole tämän hankkeen aikana tullut eteen, Kemppainen sanoo.