Kiekkoilijat kirittäjinä
Jääkiekkoilijoita, historiallinen seikkailuromaani, lukukerhot ja yhdessä lukeminen – raumalaisin voimin rakennettu Kaikki lukemaan -lukutaitokampanja vaikuttaa vahvasti nimenomaan pojille räätälöidyltä.
Lasten ja nuorten lukutaitoa vaalivan Väinö Riikkilä -seuran aktiivi, kampanjan puuhanainen ja lukuilotutkija Juli-Anna Aerila Rauman opettajankoulutuslaitokselta vahvistaa, että näin todella on. Joulun alla julkaistussa kampanjassa on tarkoitus innostaa etenkin 5.–9.-luokkalaisia poikia tarttumaan kirjaan.
– Tutkimusten mukaan pojat ovat keskimäärin vähemmän kiinnostuneita lukemisesta kuin tytöt. Myös heidän lukutaitonsa on yleensä heikompi kuin tyttöjen. Siksi päädyimme luomaan kampanjan, johon on ympätty mukaan kaikki, mikä tutkitusti voi innostaa poikia lukemaan, hän perustelee.
Koko projekti sai alkunsa, kun raumalainen kirjailija Tapio Koivukari valitteli Aerilalle, että hänen oma teini-ikäinen poikansa ei oikein innostu lukemisesta. Samalla hän mainitsi, että hänellä on tallessa käsikirjoitus, joka voisi kiinnostaa poikalukijoita.
Romaanikäsikirjoituksessa seikkaili baskimaalainen orpo teini-ikäinen poika, joka lähti vaiheikkaalle seikkailulle valaanpyyntialuksen matkaan Islantiin. Tarina pohjasi 1600-luvun tositapahtumiin.
Aerila innostui. Hän muokkasi Koivukarin kanssa käsikirjoituksesta nuorille lukijoille sopivan. Kaksi luokanopettajaopiskelijaa Tiia Rantanen ja Charlotta Syren loivat tarinalle havainnollisen kuvituksen. Syntyi lukutaitokampanjaa varten räätälöity romaani Gartzia – Eloonjäänyt.
Kampanjasta innostui myös paikallinen jääkiekkojoukkue Rauman Lukko. Nyt liigapelaajat kertovat Youtube-videoilla omasta lukuharrastuksestaan ja lukevat otteita Gartzian tarinasta.
– Haluamme antaa esimerkin voimaa ja rikkoa stereotyyppistä kuvaa jääkiekkoilijasta, joka ei lue. Tuo mielikuvahan ei pidä paikkaansa, markkinointi- ja tapahtumajohtaja Mikael Eklöf Rauman Lukosta sanoo.
Moni poika on valitellut, että pahinta lukemisessa on yksinolo.
Eikä tässä vielä kaikki. Rauman seudulla Gartziaa aletaan lukea yhdessä koulujen lukukerhoissa.
– Moni poika on valitellut, että pahinta lukemisessa on yksinolo. Kerhossa voi lukea seurassa. Luetusta myös keskustellaan. Ei muistella niinkään yksityiskohtia vaan pohditaan, millaisia ajatuksia luettu herätti, Aerila kuvailee.
Raumanmeren peruskoulun äidinkielen opettaja Annika Perttula aikoo ottaa osaa kampanjaan ainakin seitsemäsluokkalaisten oppilaidensa kanssa.
– Kun tutustuin kampanjaan, näin jo silmissäni joitakin oppilaita, joita tämä voisi erityisesti kiinnostaa. Tässä hankkeessa hienoa on lukevan aikuisen mallin antaminen ja stereotypioiden rikkominen. Jääkiekkoilu ja lukeminen sopivat hyvin yhteen, Perttula sanoo.
Vaikka Kaikki lukemaan -kampanja on vahvasti raumalaisväritteinen, se on tarkoitettu valtakunnalliseksi. Kirjaa voi tilata Väinö Riikkilä -seuralta. Seuran sivuilta teos löytyy myös äänikirjana. Lisäksi sivuilla on ohjeet lukukerhon perustamista varten.
– Samanlaisen projektin voi luoda jonkin muunkin kirjan ympärille, Aerila kannustaa.
Lukuralli tukee Malawin tyttöjä
Luokanopettaja Henna Korhosen tokaluokkalaiset Espoosta Postipuun koulusta lukivat viime syksynä neljän viikon aikana 221 tuntia ja keräsivät samalla muutaman sata euroa malawilaisten tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen. Luokka osallistui Taksvärkki-yhdistyksen Lukuralli-kampanjaan.
Oppilaat paneutuivat Lukurallin aikana myös lasten oikeuksiin ja Malawin tilanteeseen. Aiheita käsiteltiin Taksvärkin koululla järjestämässä osallistavassa työpajassa.
Oppilaille selvisi, että Malawissa koulu jää tytöiltä usein kesken. Lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat maassa yleisiä.
– Oikeuksien miettiminen ja Malawin tytöt konkretisoivat lukutaidon merkitystä. Lapset ymmärsivät, että lukemalla saa tietoa, jolla voi saada vaikka mitä aikaiseksi. Kaikille maailman lapsille se ei tällä hetkellä kuitenkaan ole valitettavasti mahdollista, Korhonen sanoo.
Osaa motivoi hyvän tekeminen, osaa omien lukutuntien karttumisen seuraaminen.
Kampanjan aikaan varsin monet oppilaista innostuivat lukemaan. Osaa motivoi hyvän tekeminen, osaa lukupassin täyttäminen ja omien lukutuntien karttumisen seuraaminen.
Korhonen uskoo, että osa oppilaista sai lukutoukan pureman, ja kampanjan luoma innostus saattaa jäädä pysyväksi. Rallin aikaan moni löysi luettavakseen aivan erilaisia kirjoja kuin mihin oli aiemmin tottunut. Uudenlaista luettavaa löytyi esimerkiksi luokan yhteisellä kirjastovierailulla.
Lukurallissa koululaiset hankkivat lukusponsoreita, jotka lahjoittavat keräykseen haluamansa summan jokaista koululaisen lukemaa tuntia kohti. Tavallisesti sponsoreina ovat vanhemmat tai isovanhemmat. Aikaa tuntien kartuttamiseen on neljä viikkoa.
Lukuralli syntyi espoolaisäidin ideasta.
– Olin järjestänyt kävelykampanjoita, joilla kerättiin varoja Malawiin. Mietin, että rahaa voisi kerätä myös lukemalla ja järjestin ensimmäisen lukurallin lasteni koulussa. Myöhemmin sain Taksvärkinkin innostumaan ideasta, espoolainen äiti Pauliina Erätuuli kertoo.
Kampanjaan pääsee mukaan ilmoittautumalla Taksvärkin sivuilla. Järjestön kautta voi myös tilata koululle osallistavan työpajan. Työpajoja vetävät koulutetut ohjaajat.
Akkarin vahvuuksia kieli ja tunteet
Luokanopettaja Perttu Leskinen on kova Aku Ankka -fani. Ankkansa tarkkaan lukenut opettaja käyttää sarjakuvaa monipuolisesti myös oppitunneillaan espoolaisessa Viherlaakson koulussa.
Lehteä voi hyödyntää paitsi lukemisen ja luovan kirjoittamisen harjoittelussa myös vaikkapa tunnetaitojen opettelussa.
– Temperamenttinen Aku on tunnekoulussa täydellinen roolihahmo. Eräässä harjoituksessa yksi oppilas esittää ilmeillään jotain tunnetta ja muut arvaavat. Mallia voi ottaa taulusta, jossa on kymmeniä Akun ilmeitä. Näin tunteiden tunnistaminen ja hallinta voi kehittyä. Ja oppilaat tykkäävät, hän kuvailee.
Leskinen on pannut merkille, että vanha sankari innostaa hyvinkin erilaisia oppilaita.
– Akua lukevat nekin lapset, jotka eivät jaksa tekstikirjaa lukea. Toisaalta myös Harry Potterin lukijat ahmivat Akuja.
Temperamenttinen Aku on tunnekoulussa täydellinen roolihahmo.
Leskinen arvelee sarjakuvan vetoavan nuoriin lukijoihin rikkaalla kielellään ja ajankohtaisuudellaan. Lehden sivuilla vilahtelevat oikeasta elämästä tutut tapahtumat ja julkkikset.
Aku Ankan vetovoimaan pohjaa myös tässä kuussa alkanut lukutaitokampanja. OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja joukko yrityksiä innostavat kaikkia kymmenvuotiaita lukemaan tarjoamalla heille Aku Ankan neljän viikon ajan viikoittain kotiin kannettuna. Kampanjan ensimmäiset Akkarit on jaettu tällä viikolla.
Kampanjan on myös tarkoitus herättää julkista keskustelua lukemisesta ja havahduttaa koululaisten vanhempia pohtimaan lukutaidon merkitystä.
– Erityisen hienoa tässä kampanjassa on se, että lapsi saa omaa postia. Sen oman lehden haluaakin lukea, Leskinen arvioi.
Hän uskoo, että kampanja voi olla joillekin sykäys uudelle lukuharrastukselle. Toisaalta neljä viikkoa Akua ei takaa sitä, että kaikki alkaisivat ahmia kaunokirjallisuutta.
– Tärkeää on, että kiinnostavaa lukemista on jatkuvasti vaivattomasti tarjolla. Innostus ei saa loppua lukemisen puutteeseen. Omassa luokassani on pieni kirjasto, josta voi vapaasti napata luettavaa. Niitä Akujakin on aina tarjolla.
Luettu kirja on paras kirja
Lukutaidon ja lukemisinnon edistämiseksi tehtävää työtä, tietoa ja osaamista on koottu yhteen Lukuliikkeeksi. Osa Lukuliikettä on Lukuliike koulussa. Noin 200:ssa liikkeeseen mukaan päässeessä koulussa on tiedossa lukutempauksia, työpajoja ja kirjailijavierailuja.
Lukuliikkeen tuottamat materiaalit, kuten kirjavinkit ja valmiit työpajamallit, ovat vapaasti kaikkien koulujen ja päiväkotien käytettävissä.
Lukuliikkeen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Lukutaitofoorumi. Liikkeen ovat verrytelleet alkuun muun muassa Lukukeskus, Suomen kulttuurirahasto, Suomen kirjastoseura, Äidinkielen opettajain liitto ja Helsingin yliopiston Monilukutaitoa opitaan ilolla -hanke.
Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteinen Lukuklaani-hanke puolestaan laajenee tänä vuonna yläkouluihin. Kahden edellisen vuoden aikana Lukuklaanin varoilla on kehitetty koulukirjastoja. Koulut ovat myös saaneet lahjoituksena kirjapaketteja. Yläkoulujen hankkeen rahoituksesta vastaa Kulttuurirahasto ja toteutuksesta Lastenkirjainstituutti.