Amiksissa budjetoidaan varovasti työaikaa

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan tukea vuosityöaikaan siirtymisessä, sillä uuteen järjestelmään on siirrytty osin kiireellä, kertoo OAJ:n kysely. Stadin ammattiopistossa suurimmat hankaluudet ovat jo takana päin, kertoo opettaja ja luottamusmies Kari Vauhkonen.

Vuosityöaikaan siirtymisen jälkeen Stadin ammatti- ja aikuisopistossa työskentelevät opettajat ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon he tekevät ja ovat jo aiemmin tehneet työtä, kertoo sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori, luottamusmies Kari Vauhkonen.

– Kirjaamisen myötä kaikki työ tulee näkyväksi. Itsekin hämmästyin, että sitähän tekeekin aika paljon työtä.

Vuosityöajassa kokoaikainen opettaja työskentelee vähintään 1 500 tuntia vuodessa. OAJ:n alkuvuodesta tekemän kyselyn perusteella työnantajat pelaavat varman päälle ja resursoivat opettajille työaikaa suunnitteluvuoden alussa maltillisesti. Kyselyyn vastanneista opettajista 70 prosenttia kertoo, että heille on taattu vain minimitunnit.

– Syynä on riski siitä, että työnantaja joutuisi maksamaan tekemättömästä työstä. Jos työtä vahvistettaisiin etukäteen esimerkiksi 1 600 tuntia, tällöin palkka maksettaisiin sen mukaan koko suunnitteluvuodelta, vaikka työtä peruuntuisikin, OAJ:n johtava työmarkkina-asiantuntija Markku Perttunen raottaa syitä varovaisen työaikasuunnittelun taustalta.

Stadin ammattiopistossa tunteja on tarjottu minimiä enemmän. Esimerkiksi Vauhkoselle on vahvistettu suunnitteluvuoden alussa 1 650 työtuntia. Opetustuntien määrä hänellä on pysynyt ennallaan.

– Uskon, että meillä työaikaa on budjetoitu osastokohtaisesti. Osastoilla, joilla on puutetta opettajista, ei ole mitään syytä budjetoida työaikaa varovasti. Siellä mennään sen mukaan, että asiat saadaan hoidettua.

Kysely tehtiin helmikuussa, jolloin suuri osa vastaajista oli ehtinyt olla alle kaksi kuukautta uudessa työaikamallissa. Alkutilanteen tietoja täydentääkseen OAJ selvitti työajan resursointia myöhemmin keväällä pääluottamusmiehiltä.

– Heidän mukaansa opettajilta on ostettu lisätyötä myöhemmin suunnitteluvuoden aikana. Alkutilanne voi poiketa suuresti toteutumasta, Perttunen sanoo.

Muistaakseni tällä viikolla esimies kysyi, kuka haluaa lisätunteja.

Lisätyötä on tarjolla myös Stadin ammattiopistossa pitkin vuotta.

– Muistaakseni tällä viikolla esimies kysyi, kuka haluaa lisätunteja, Vauhkonen kertoo.

 

Uuden työaikamallin vaikutus palkkaan on ollut kirpakkakin keskustelunaihe. Vauhkonen sanoo, että osa hänen edustamistaan jäsenistä on kertonut ansiotason laskusta.

Opetusvelvollisuusjärjestelmässä opettajan kokonaispalkkataso riippuu opettajalle annetuista ylitunneista, vuosityöajassa lisätyön määrästä.

– Nämä molemmat ovat työnantajan päätettävissä. Jos lisätyötä tai ylitunteja on aiempaa vähemmän, tällöin myös palkka on aiempaa pienempi. Samaan aikaan vuosityöaikaan siirtymisen kanssa ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut radikaalisti, mikä näkyy väistämättä ylituntien tai lisätyön määrässä ja sitä kautta ansiotasossa, Perttunen selventää.

OAJ on selvittänyt vuosityöaikaan siirtymisen vaikutusta palkkaan vertaamalla samassa työpaikassa työskennelleiden henkilöiden jäsenmaksukertymiä eri vuosina. Jäsenmaksun suuruus määräytyy palkan perusteella. Jäsenmaksua tarkastelemalla selviää kokonaispalkan muutos: palkka on vuosityöaikaan siirtyneillä opettajilla kehittynyt paremmin kuin aiemmassa järjestelmässä työskentelevillä.

 

Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista arvioi, ettei uudesta sopimuksesta ole tarpeeksi tietoa paikallisella tasolla.

– On tärkeää, että vuosityöaikaan siirrytään vasta sitten, kun talon johto ja henkilökunta ovat saaneet riittävästi tukea siirtymiseen. Pidämme oppilaitoksissa vielä syksyn mittaan infopäiviä, joissa käydään läpi paikallisia käytänteitä, Perttunen sanoo.

OAJ:n neuvottelujohtajan Petri Lindroosin mukaan tukea siirtymävaiheeseen tarvitaan edelleen.

– Vahvistamme työresurssiamme, jotta jäsenpalvelu sujuu mahdollisimman hyvin, ja olemme tiiviisti yhteydessä luottamusmiehiin, jotta mahdolliset epäselvyydet oikenevat ja jotta luottamusmiehillä on valmiudet auttaa jäseniä omassa oppilaitoksessa.

Jäsenten tiedontarpeet huomioidaan paikallisten koulutusten lisäksi myös järjestön viestintäkanavissa. Esimerkiksi OAJ:n verkkosivujen Työelämäoppaaseen kootaan yhä laajempaa kysymys–vastauspankkia useimmin kysytyistä kysymyksistä.

Stadin ammattiopistossa on jo verrattain pitkä kokemus vuosityöajasta. Oppilaitoksessa aloitettiin kaksi vuotta sitten vuosityöaikakokeilu, josta on joustavasti siirrytty uuteen työaikamalliin.

– Meillä oltiin pahoillaan siitä, ettei odotettu loppuun kokeilun tuloksia, vaan siirryttiin suoraan vuosityöaikaan, Vauhkonen sanoo.

Kokeilusta siirryttiin pysyvään työaikamalliin, kun ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Kunnallisilla oppilaitoksilla on siirtymäaikaa 1.8.2020 saakka.

Luottamusmies Vauhkosen oveen koputetaan usein vuosityöaikaan liittyvissä asioissa, joskin tänä syksynä jo harvenevalla tahdilla.

– Infopäiville on silti tarvetta myös meidän oppilaitoksessamme.

Työaikalajien karsimisella päästiin monestakin pulmasta eteenpäin.

Kyselyyn vastanneet ammatilliset opettajat kertovat, että osa paikallisista käytänteistä – kuten työajan kirjaamismallit – ovat olleet vaikeaselkoisia. Sama kokemus on Stadin ammattiopistossa.

– Aluksi seurattavia työaikalajeja oli aivan liikaa. Nyt seuraamme kolmea työaikalajia: opetusta ja ohjausta, muuta sidottua työtä sekä sitomatonta työtä. Työaikalajien karsimisella päästiin monestakin pulmasta eteenpäin, Vauhkonen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että työaika käytetään siten kuin sopimuksessa on määrätty. Vauhkosen huolena on, että sitomattomalle työajalle laitetaan tehtäviä, jotka eivät tosiasiassa ole ajasta ja paikasta riippumattomia.

– Työnantajalla pitäisi olla kirkkaana mielessä, että sitomaton työaika on opettajan opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, seurantaan sekä arviointiin varattua aikaa. Siihen lokerikkoon ei hirveästi mahdu yhteistä humppaa.

OAJ:n kyselyssä näkyy, että osa oppilaitoksista on hypännyt uuteen työaikamalliin kovalla kiireellä, vaikka siirtymäaikaa olisi ollut myös rauhallisempaan muutokseen. Nopean siirtymisen vuoksi uuden järjestelmän käyttöönotossa on ollut hankaluuksia.

– Vuosityöajassa työaikaa tarkastellaan toisin kuin on totuttu ja työajan käsite on ollut työnantajilla aluksi hukassa. Näin sopimusta saatetaan tulkita tahattomasti virheellisesti: esimerkiksi joillekin opettajille on laitettu sitomattomalle työajalle oppilaitoksessa tehtäviä työtehtäviä, mikä ei tietenkään ole oikein, Perttunen korostaa.

 

Osa ammatillisista opettajista on arvostellut uutta työaikamallia kovin sanoin. Myös Vauhkonen on suhtautunut vuosityöaikaan varauksellisesti.

– Aluksi vastustin melko voimakkaasti vuosityöaikaa. Reformiin syventyessäni huomasin, että tämä on ainoa järkevä malli, jolla opettajan työaika voidaan pitää aisoissa.

Hänen mukaansa opetusvelvollisuustyöaika ei voisi toimia uudessa rahoitusmallissa, jossa oppilaitosten on pyörittävä yksitoista kuukautta vuodessa. Kun opetus siirtyy yhä enemmän työpaikoille, oppitunteihin perustuvalta palkkaukselta häviää perusteet.

– Nyt olen omalta kohdaltani tyytyväinen vuosityöaikaan, mutta jokainen edustamani jäsen ei ole, sillä osa heistä sanoo palkkatasonsa laskeneen ja vastaavasti työmääränsä kasvaneen.

Järjestössä tiedostetaan, että vuosityöaikasopimuksessa on kehitettävää. Kaikkiin alan sopimuksiin haetaan tulevilla neuvottelukierroksilla parannuksia.

– Jäsenet ovat tervetulleita mukaan syksyn mittaan järjestettäviin alueellisiin jäseniltoihin, joissa keskustellaan tulevan neuvottelukierroksen tavoitteenasettelusta ja järjestövalmiudesta, Lindroos sanoo.

Opetusalan sopimukset ovat voimassa ensi maaliskuun loppuun asti.

– Nyt työn alla ovat yksityiskohtaiset neuvottelutavoitteet. OAJ:n hallitus hyväksyy lopulliset tavoitteet joulukuussa.

Kaikki ammattioppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan

  • Ammatillisen toisen asteen oppilaitokset ovat voineet siirtyä vuosityöaikaan viime vuoden elokuusta lähtien.
  • Siirtyminen uuteen työaikamalliin tapahtuu OVTESin ja AVAINOTESin sopimuksissa kahden vuoden siirtymäajalla, jolloin viimeisetkin oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan 1. elokuuta 2020 mennessä.
  • Sivistan sopimusta noudattavat oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan aikaisintaan elokuussa 2019, ja siirtymäaikaa on vuoden 2023 syksyyn saakka.

Lisätietoa uudesta työaikamallista:

Korjaus 13.9.2019: Väliotsikko Kaikki ammattioppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan on korjattu verkkojuttuun. Alkuperäisessä otsikossa kerrottiin virheellisesti, että kaikki ammatillisen toisen asteen opettajat siirtyisivät vuosityöaikaan. Vuosityöaikaan siirrytään ainoastaan ammattioppilaitoksissa, eikä vuosityöaikasopimus ei koske esimerkiksi konservatorioissa työskenteleviä opettajia. Lehdessä oleva otsikon muotoilu on Kaikki ammatillisen toisen asteen opettajat siirtyvät vuosityöaikaan.

Kyselyllä selvitettiin ensivaikutelmia vuosityöajasta

  • OAJ selvitti ammatillisen toisen asteen opettajien ensiaskeleita uudessa työaikamallissa.
  • Alkuvuonna tehtyyn kyselyyn vastasi 1 219 opettajaa. Heistä suurin osa – 71 prosenttia – oli ehtinyt työskennellä vuosityöajassa alle kaksi kuukautta.
  • Kyselystä saatua tietoa täydennettiin keväällä pääluottamusmieshaastatteluin. Lisäksi OAJ selvitti jäsenmaksukertymien mahdollista muutosta.
  • Opettajien kokemuksia vuosityöajasta seurataan pidemmällä aikajänteellä. Seuraava tiedonkeruu tehdään sitten, kun takana on nykyistä pidempi kokemus uudesta työaikamallista.