Ys-aika ei ole huttua varten – tuntimäärissä on paikallisia eroja

Kokousasiat ovat loppuneet, mutta sitten palaverihuoneen pöydän alta löytyy tikku, josta ryhdytään tekemään asiaa.

Tuttu tunne?

Työelämästä kumpuavissa keskusteluissa tällaisia tilanteita valitettavasti koetaan, eikä opetusala ole poikkeus.

Yhden näkökulman asiaan kertoi Opettaja-lehteen yhteyttä ottanut lukija, joka hämmästeli viestissään kahtakin asiaa: yhteissuunnittelu- eli ys-ajan käyttämistä sekä kyseisen suunnitteluajan määrän vaihtelua kouluissa ja oppilaitoksissa.

”Minun oppilaitoksessani ys-aikaa käytetään muun muassa kuulumisten kertomiseen, eikä kuukausittaisissa aamutapaamissa ei ole mitään asiasisältöä. Samaan aikaan useita opettajia on uupumuksen vuoksi sairaslomalla”, lukija kirjoitti ja pohti, kannattaisiko kokousten sijaan joko tehdä oikeita töitä tai nukkua univelkoja pois.

 

Ellei kaikki työ ole tarkoituksenmukaista ja mielekästä, se on yleensä huonosti suunniteltua, OAJ:n työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Tomi Törrönen painottaa.

– Olen minäkin kuullut niitä kauhutarinoita, joissa ys-ajalla henkilöstö makaa jumppasalissa ja heille luetaan Uppo-Nallea. Ja niitä, joissa rehtori lukee opettajankokouksessa ääneen viraston tiedonantoja, Törrönen sanoo.

Virka- ja työehtosopimusten mukaan työnantajalla on vastuu siitä, että aika riittää kaikkiin tehtäviin. Sen sijaan sopimus ei velvoita, että kaikki aika on ehdottomasti täytettävä. Eikä tätä aikaa pidä varsinkaan täyttää hutulla, Törrönen sanoo.

Ys-ajassa on paikallisia eroja.

Kunnallisen opetushenkilöstön OVTES-sopimuksessa ys-ajan määrä on linjattu enimmäismäärinä vuodessa. Peruskouluissa ys-aikaa on enintään 120 tuntia ja lukioissa 101 tuntia.

Määrissä tosiaan on paikallisia eroja. Perusajatus ys-ajassa on se, että aikaa varataan sen verran ja niihin asioihin, jotka paikallisesti koetaan tärkeiksi ja tarpeellisiksi.

Törrösen mukaan “ylibudjetoidun” ys-ajan käyttämistä puoliväkisin tuntuu opettajien yhteydenottojen perusteella esiintyvän peruskouluissa, mutta ei niinkään lukioissa.

– Kyse on työyhteisön kokouskulttuurista ja toisaalta suunnitelmallisuuden puutteista. Suunnitelmallisuus tekee ys-ajalla tehtävät työt näkyväksi ilman, että on tarvetta pitää tyhjänpäiväisiä tiimejä tai kokouksia, Törrönen sanoo.

 

Työnantaja on kyllä ostanut opettajalta työmäärän ja sen osana myös ys-aikaa.

– Mutta jos töitä ei ole, ei niitä tarvitse myöskään tyhjästä keksiä.

 

Lue lisää: