Olen jälleen alkanut lukea Opettaja-lehteä, koska siinä on alettu uskaltaa nostaa rehellisesti esille ammattiimme liittyviä epäkohtia – sehän on tärkeää kehittämis- ja opettajan edunvalvontatyötä.
Voimme toki ammentaa tyytyväisyydestä, mutta mielipidekirjoituksessaan Opettajassa 4/28.2. kollegani kyllä sahasi omaa sekä yhteistä isoa oksaamme toteamalla palkan olevan ihan ok.
Koulutuksen määrään ja työn vaativuuteen nähden se ei ole lähellekään ok, oli kuinka positiivinen ihminen hyvänsä. Muun muassa opettajan palkkaus sisältää paljon räikeitä vääryyksiä, joihin nyt meneillään olevilla sopimusneuvotteluilla pyritään onneksi saamaan parannuksia eli tolkkua.
On päivänselvää, että järjestömme lehteä lukevat nyt entistä tehokkaammin neuvottelupöytämme vastapuolella istuvat työnantajan edustajat avustajineen.
Siksi, sananvapautta millään tavalla rajoittamatta, suuresti ihmettelinkin, kuinka tällainen, ehkä vähän sinisilmäinenkin, mielipidekirjoitus julkaistiin lehdessämme. Tärkeitä päätöksiä tehdessä tällaiset mielipiteet saattavat painaa yllättävän paljon.
Tietoni mukaan on muitakin vahvoja ammattiliittoja, joissa tämäntyyppiset tekstit kyllä julkaistaan, mutta suljetuilla jäsensivuilla. Mikä tahansa kirjoitus ei välttämättä aja yhteistä asiaa.
Tunnen ammattiylpeyttä itsekin ja toivoisin meille opettajille voimavaroja säilyttääksemme ammattimme tenhon, vetovoiman, tason ja uskottavuuden nostamalla, puuttumalla sekä korjaamalla vääryydet ja epäkohdat. Mielestäni se on pitkälle kantavaa positiivista toimintaa kohti tyytyväisyydestä kumpuavaa hyvinvointia ja laadukasta koulutuksen tasoa.
Hanna Ahokas
luokanopettaja, Kuopio
Opettaja-lehti vastaa
Julkaisemme kantaaottavia, oikeisiin tietoihin perustuvia ja hyvien tapojen mukaisia kirjoituksia. Kirjoituksen aiheella täytyy olla yleistä merkitystä ja sen aihepiirin pitää liittyä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalaan tai työmarkkina-asioihin.
Tässä tapauksessa kriteerit toteutuivat. Kirjoittaja ei väittänyt palkan olevan sopivalla tasolla, mutta hän pohti asiaa. Toimituksen mielestä kirjoittajalla oli oikeus tuoda ajatuksiaan esille lehdessä – oli neuvottelut tai ei.