Minna Ängeslevä: Yhdessäoloa voi opetella

“Siellä oli mukavaa, koska kukaan ei jäänyt yksin.”

Siinä se on pähkinänkuoressa, ryhmäyttämisen merkitys. Yhteisöllisyys, kaveritaidot ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat asioita, jotka imaisevat kiusaamiselta hapen.

 

Aloitussitaatti on koululaisen leirikoulupalaute, jonka löysin Suomen nuorisokeskusten nettisivuilta.

Leirikoulussa tai luokkaretkellä yhteishengen rakentaminen on yksi tavoitteista. Irtiotto kouluarjesta ja yhteiseen tekemiseen nojaava päiväohjelma ovat parhaimmillaan tuntuvia sysäyksiä ryhmäytymiselle ja kavereihin tutustumiselle.

Mutta ei porukkahengen muotoutuminen vaadi merta kauempana kalastamista, onhan leirien ja retkien järjestäminen vapaaehtoista. Oleellista on treenata kaveritaitoja tavallisessa päivänkulussa. Ajan kanssa, tietoisesti ja jatkuvasti.

Kokemus siitä, että voi vaikuttaa asioihin, kasvattaa sosiaalista luottamusta.

Luottamusta ja oppijoiden osallisuutta edistää esimerkiksi säännöistä yhdessä sopiminen. Tärkeää on opetustapojen vuorovaikutteisuus ja se, että yhdessä puuhataan toisinaan myös epämuodollisesti.

Ryhmää yhdistää yhteinen suunnittelu. Toiveita voi koota vaikkapa unelmien oppituntia luonnostellen. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa asioihin, kasvattaa sosiaalista luottamusta.

Ja taito- ja taideaineet! Niiden merkitystä ei tältäkään kantilta voi korostaa liikaa. Ne tuovat päiviin luontevaa huokoisuutta ja ryhmän jäsenille mahdollisuuden erilaisiin aktiivisiin rooleihin.

 

Koulutuksen arviointikeskus Karvi julkisti elokuussa arvion kiusaamisen vastaisista menetelmistä peruskoulussa. Oppilailta kerätty aineisto osoitti, että oppilaat uskaltavat kertoa kiusaamisesta, kun he luottavat koulun aikuisten haluun ja keinoihin puuttua kiusaamiseen.

Luottamuksen rakentamisella sekä ehkäistään kiusaamista että mahdollistetaan konflikteihin puuttuminen.

Oppimisyhteisöissä tätä työtä tehdään valtavasti. Ryhmäyttäminen, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kiusaamisen vastainen työ, poissaolojen vähentämiseen tähtäävä sitouttava kouluyhteisötyö – mikä hankala sanapari! – nämä kaikki ovat oppijoiden ja koko yhteisön hyvinvoinnista huolehtivaa kokonaisuutta.

 

Minna Ängeslevä on Opettaja-lehden päätoimittaja.

minna.angesleva@oaj.fi

Twitterissä @MAngesleva

 

Tekijältä

Pahan päivän vakuutus

Kannatti kuulua liittoon! Tällaisia terveisiä satelee jäseniltä esimerkiksi silloin, kun OAJ on auttanut saamaan sairausloman ajalta palkkaa.

Tämän lehden Jäsenelle nyt -palstalla avaamme tapauksen, jossa jäsen oli vaarassa menettää tuhansia euroja, koska työnantaja tulkitsi OVTESia toisin kuin OAJ. Edunvalvonnan asiantuntijoiden avulla työnantaja muutti tulkintaansa ja velat muuttuivat saataviksi.

 

Palkkaan ja työehtoihin liittyvien sopimusten valvonta on jäseneduista tärkeimpiä. Se konkretisoituu vasta, kun ongelmia ilmaantuu.

Ammattijärjestön jäsenyys on pahan päivän vakuutus. Kun sopimuksia tulkitaan, jäsen saa OAJ:n nettisivuilta osviittaa, järjestön edunvalvonnasta selkänojaa ja luottamusmieheltä apua.

 

Edunvalvonta on arkista puurtamista. Sopimusten tulkinnassa tehdään näennäisesti pieniä, mutta yksittäisen jäsenen ja hänen lähipiirinsä kannalta suuria ratkaisuja.

Riitta Korkeakivi