Minna Ängeslevä: Fanfaari tavallisille onnistumisille

Hiiteen negatiivisuus ja kahvipöytävalittaminen. Ne eivät johda mihinkään. Tervetuloa hyvän huomaaminen ja ratkaisukeskeisyys.

Positiivinen pedagogiikka on tullut monelle tutuksi. Samansukuinen ajattelutapa, vahvuuksien hyödyntäminen, on käytössä esimerkiksi opinto- ja uraohjauksessa.

Samaa tarvitaan enemmän työyhteisöihin.

On tutkittu, että hyvän huomaaminen lisää suorituskykyä ja kannustaa kehittymään. Vahvuuksia hyödyntävissä työtiimeissä vaihtuvuus ja saikut vähenevät.

 

Vahvuudet ovat luontaisia ominaisuuksia tai kehittyneet kokemusten myötä.

Yksi on marionettimestari, jolla pysyy langat käsissä. Toinen tursuaa oppimisen intoa. Kolmannen supervoima on palautumiskyky. Hän ei ota moitetta itseensä, vaan opikseen.

Vahvuudet ovat osaamisen kaveri, ne tukevat taitojen oppimista. Vahvuuksiaan käyttäessään ihminen on omimmillaan, innostuu ja uppoutuu tekemäänsä.

Tutun työtiimin vahvuudet on varmasti helppo hoksata. Etenkin johtajan kannattaa pysähtyä asian äärelle.

Ei haittaa, vaikka välillä menee pieleen.

Korjaava palaute on työyhteisöissä tuttua. Siitä katse on syytä kääntää hyvän huomaamiseen. Se, mihin kiinnitämme huomiota, nousee kukoistukseen.

Napataan kiinni tavallisista onnistumisista: Juhlistetaan, kun kollegan tiimi on sovitellut konfliktitilanteen pois päiväjärjestyksestä. Katetaan leivoskahvit, kun työkaveri on sinnikkyydellään saanut lintsanneen nuoren kampeutumaan koulunpenkille.

 

Hesarissa oli juttu tutkimusryhmästä, jossa onnistumisten lisäksi juhlitaan epäonnistumisia. Se vahvistaa tunnetta, että ei haittaa, vaikka välillä menee pieleen. Yritettiinpä ainakin.

Vahvuuksien vahvistaminen, kokeilukulttuuri ja epäonnistumisista oppiminen rakentavat työyhteisöön luottamuksen ilmapiiriä, psykologista turvallisuutta. Luottamuksellisessa yhteisössä myös kissat uskalletaan nostaa pöydälle.

 

Minna Ängeslevä on Opettaja-lehden päätoimittaja.

minna.angesleva@oaj.fi

Twitterissä @MAngesleva